Olet täällä

The player development process among young Finnish soccer players

Multidimensional approach
Forsman, Hannele
978-951-39-6651-5; 0356-1070
University of Jyväskylä.
Studies in sport, physical education and health (241)
2016

Jalkapalloseurojen tehtävänä on tukea nuorten pelaajien kehittymistä jo lapsuus- ja nuoruusvaiheessa niin, että heillä myöhemmin olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet menestyä jalkapalloilijoina. Nuoren pelaajan kehittyminen huippujalkapalloilijaksi on kuitenkin pitkä ja moniulotteinen prosessi, johon vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Forsman tutki nuorten suomalaisten pelaajien kehittymisprosessia lapsuus- ja nuoruusvaiheessa. Tutkimukseen osallistui 10-15-vuotiaita pelaajia, joista osan urakehitystä seurattiin 19-vuotiaaksi asti. Pelaajat edustivat Suomen parhaiden seurojen eri ikäluokkien edustusjoukkueita.

Huomattavia tuntimääriä jalkapalloa jo lapsuusvaiheessa

- Selvisi, että jalkapallossa kehittymisen kannalta on tärkeää sekä pelata että harjoitella huomattavia määriä jalkapalloa jo lapsuudessa. Silloin syntynyt innostus näkyy myöhemmin nuoruudessa motivaationa pelata ja harjoitella, Forsman toteaa.

Lapsena muita enemmän jalkapalloa pelanneet ja harjoitelleet harjoittelivat enemmän myös nuoruusvaiheessa. Lisäksi he olivat vähemmän harjoittelevia pelaajia parempia teknisissä, taktisissa, fyysisissä sekä psykologisissa taidoissa ja ominaisuuksissa 15-vuotiaina.

- Lapsena harjoittelun tulisi koostua sekä omatoimisesta pelaamisesta ja harjoittelusta että ohjatusta joukkueharjoittelusta, koska niillä on erilainen vaikutus kehittymiseen. Varsinkin omatoimista jalkapalloharjoittelua tulisi yleisesti ottaen lisätä, jotta yhä useammalla pelaajalla olisi mahdollisuus kehittyä huipputason jalkapalloilijaksi, Forsman summaa.


Työkaluja pelaajan pitkän tähtäimen potentiaalin arviointiin

Tutkimuksen mukaan nuoren jalkapalloilijan potentiaalia tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti, yksilöllisesti ja säännöllisesti. Huomiota tulisi kiinnittää etenkin sellaisiin muuttujiin, joihin biologinen kypsyminen ei vaikuta merkittävästi nuoruusvaiheessa. Pelaajien menestystä jalkapallossa 19-vuotiaana ennustivat 15-vuotiaana mitatut hyvät syöttö- ja keskitystaidot, ketteryysominaisuudet ja korkea motivaatio. Nämä kolme muuttujaa ennustivat tulevaa menestystä luotettavammin kuin valinta nuorten maajoukkuetoimintaan vastaavassa iässä.

Nuorten pelaajien parissa toteuttavia valintaprosesseja tulisi kehittää avoimiksi ja jatkuviksi. Sen hetkisen osaamisen arvioinnin lisäksi tulisi keskittyä pelaajien pitkäjänteiseen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä tulevan potentiaalin arviointiin.


Oikeantasoisia tehtäviä ja myönteistä palautetta

Tulosten mukaan nuorten jalkapalloilijoiden valmennuksessa tulisi kiinnittää erityishuomiota pelaajien koetun pätevyyden kehittymiseen ja tukemiseen. Koettua pätevyyttä voidaan arvioida tutkimuksessa kehitetyn mittarin avulla. Jalkapallossa itsensä päteväksi kokevat pelaajat ovat myös motivoituneempia harjoittelemaan ja kehittymään. Korkea motivaatio taas on yksi avainasioista pelaajan kehittymisprosessissa johtuen siitä valtavasta työmäärästä, jota kehittyminen huipputasolle vaatii.

Valmentajien tietoisuutta koetun pätevyyden tärkeydestä tulisikin lisätä. Sen lisäksi valmentajien osaamista tukea pelaajien koetun pätevyyden kehittymistä ja säilymistä tulisi kehittää. Pelaajien koettua pätevyyttä voidaan tukea mm. tarjoamalla oikeantasoisia haasteita ja onnistumisen elämyksiä harjoituksissa, osoittamalla kehittymistä sekä antamalla rakentavaa ja myönteistä yksilöllistä palautetta pelaajille.

 

28,00 €
Varasto: 
12