Olet täällä

Physical disability in community-dwelling older people after hip fracture

Randomized controlled trials with physical rehabilitation
Edgren, Johanna
978-951-39-5478-9; 0356-1070
University of Jyväskylä.
Studies in sport, physical education and health (201)
2013

Johanna Edgren selvitti väitöskirjatutkimuksessaan nousujohteisen kuntosaliharjoittelun ja yksilöllisesti suunnitellun kotikuntoutuksen vaikutuksia yli 60-vuotiaiden lonkkamurtuman kokeneiden henkilöiden toimintakykyyn. Kuntoutusmenetelmien vaikuttavuuden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin toimintakyvyn, toiminnallisen tasapainon ja tasapainon varmuuden välisiä yhteyksiä lonkkamurtuman jälkeen.

Kuntoutukseen kannattaa panostaa kotiutumisen jälkeen

- Kolme kuukautta kestänyt voimaa lisäävä harjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa auttoi selviytymään paremmin päivittäisistä toiminnoista lonkkamurtuman jälkeen.Yksilöllisesti suunniteltu kotikuntoutus voi puolestaan edistää lonkkamurtumasta toipumista jopa enemmän kuin voimaharjoittelu, Edgren tiivistää tutkimuksen päätulokset.

Edgren havaitsi myös, ettäpäivittäisistä toiminnoista selviytyminen oli uhattuna, jos tasapaino oli heikko tai kaatumisen pelko lisääntynyt. - Kaatumisen pelon käsittelemiseen olisikin jatkossa syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota lonkkamurtumien jälkeisessä kuntoutuksessa.

Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja toteutettaessa lonkkamurtumasta toipumassa olevien ikääntyneiden henkilöiden kuntoutusta.

Liikkumisen vältteleminen hidastaa toipumista

Suurin osa lonkkamurtumista sattuu tapaturmaisesti yli 50-vuotiaille. Lonkkamurtuman kokeneista vain alle puolet kuntoutuu murtumaa edeltäneelle tasolle ja jopa kolmasosa joutuu pysyvästi laitoshoitoon.

- Lonkkamurtuman jälkeistä kuntoutumista hidastavat monesti voimakas kaatumisen pelko, pitkittynyt kipu, heikentynyt tasapaino ja alentunut lihasvoima. Tämän vuoksi fyysisistä aktiivisuutta vältellään, mikä puolestaan edistää liikkumiskyvyn heikkenemistä ja pitkäaikaisten toiminnanvajausten syntymistä, Edgren kertoo. Edellä kuvattu noidankehä johtaa pahimmillaan siihen, ettei lonkkamurtumasta toipumassa oleva lopulta pysty selviytymään itsenäisesti edes päivittäisistä perustoiminnoista ja joutuu laitoshoitoon.

- Monesti kuntousprosessi myös jää kesken ikääntyneen henkilön kotiutuessa ja jäädessä oman onnensa nojaan, Edgren tarkentaa. Oikein ajoitetulla ja toteutetulla kuntoutuksella on merkittävä rooli toimintakyvyn elpymisen ja säilymisen kannalta. Tutkimustulokset erilaisten avokuntoutusmenetelmien vaikutuksista ovat olleet osittain ristiriitaisia ja siksi lisätutkimusta on tarvittu.

Yhteistyöprojekti

Tutkimuksen aineisto kerättiin Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella toimivassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän kaupungin ja yhdeksän naapurikunnan kanssa vuosina 2004-2005 ja 2008-2012.Tutkimukseen osallistui 159 yli 60-vuotiasta kotona asuvaa iäkästä henkilöä, joilla oli ollut lonkkamurtuma 6 viikkoa - 7,5 vuotta aiemmin. Tutkittavista 43 osallistui kolmen kuukauden mittaiseen yksilöllisesti suunniteltuun voimaharjoitteluun, joka toteutui fysioterapeutin ohjauksessa seniorikuntosalilla (Asymmetria). Lisäksi 81 tutkittavaa osallistui vuoden kestäneeseen yksilölliseen kotikuntoutukseen (ProMo), johon sisältyi mm. voima-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoituksia, liikuntaneuvontaa sekä kotiympäristön turvallisuuden ja apuvälineiden tarpeen arviointi. Kotikäynneillä keskusteltiin myös kaatumisen pelosta sekä kivun hallintakeinoista.

 

10,00 €
Varasto: 
7