Olet täällä

Pathways to adulthood

Developmental tasks, financial resources and agency
Ranta, Mette
978-951-39-6226-5; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (527)
2015

Mette Ranta tarkasteli väitöskirjassaan nuorten aikuisten siirtymävaihetta lukiosta kohti jatko-opintoja ja työelämää. Hän seurasi samoja nuoria aikuisia 18 vuoden iästä 25 vuoden ikään asti vuosina 2004-2011. Ranta selvitti aikuisuuden saavuttamisen haasteita vuodesta 2008 jatkuneen taloustaantuman aikana ja nuorten aikuisten uraan liittyviä tavoitteita. Keskeisenä aikuistumisen kriteerinä oli kyky hankkia oma toimeentulo. Siirtymä aikuisuuteen on myöhemmän elämän kannalta perustava vaihe, jolla on merkitystä sekä yhteiskunnalle että omalle pärjäämiselle ja hyvinvoinnille.

Rannan tutkimus osoitti, että 25-vuotiaat lukiotaustaiset nuoret ovat yleisesti tyytyväisiä saavuttamiinsa elämäntavoitteisiin koskien työelämää, parisuhdetta ja taloudellista itsenäisyyttä. Nuorten aikuisten henkilökohtaiset tavoitteet ja huolet 20 ja 23 vuoden iässä liittyivät useimmiten uraan: koulutukseen, työelämään ja taloudelliseen tilanteeseen eivätkä niinkään parisuhteeseen.

Henkilökohtaisissa huolissa korostui taloudellinen tilanne. Tavoitteet ja huolet tietyssä elämänalueessa olivat yhteydessä elämäntilanteeseen: erityisesti uraan liittyvät tavoitteet ja huolet ennustivat jatkokoulutuspaikan ja työpaikan saamista.

Suurin osa nuorista vakaalla polulla

Ranta havaitsi huomattavia eroja nuorten aikuisten hyvinvoinnin tasossa heidän siirtyessä lukiokoulutuksesta kohti jatkokoulutusta ja työelämää 18 vuoden iästä 22 vuoden ikään. Suurimmalla osalla nuorista aikuisista oli vakaa elämäntyytyväisyyden kehityspolku, mutta lähes neljäsosa koki merkittävää muutosta elämäntyytyväisyydessä.

Nuoret aikuiset, joilla oli korkea tai kohtuullisen korkea ja vakaa elämäntyytyväisyyden kehityspolku, kokivat taloudellisen tilanteensa paremmaksi 22 vuoden iässä. Varsinaiset tulot ja elämäntyytyväisyys eivät taas olleet niinkään yhteydessä toisiinsa. Vaikka nuorten aikuisten tulot kasvoivat 20-vuotiaasta 25 vuoteen, oma näkemys taloudellisesta tilanteesta eli rahojen riittävyydestä yleisellä tasolla ei muuttunut. Lisäksi nuoret aikuiset kokivat jonkin verran vaikeuksia tulla taloudellisesti toimeen 25 vuoden ikäisinä vuonna 2011.

Sosiaaliset nuoret ovat tyytyväisimpiä

Toimijuus tarkoittaa positiivista suhtautumista toimintaa vaativia ja sosiaalisia tilanteita kohtaan. Ranta huomasi, että toimijuus korostui 19 vuoden iästä 25 vuoden ikään, kun taas negatiivinen suhtautuminen kyseisiä tilanteita kohtaan väheni. Lisäksi korkea toimijuuden taso 19 vuoden iässä oli yhteydessä korkean elämäntyytyväisyyden kehityspolkuun ja alhainen toimijuus alhaisen elämäntyytyväisyyden polkuun.

Toimijuudellaan nuoret aikuiset pyrkivät parantamaan taloudellista tilannettaan ja välttämään taloudellista painetta 25 vuoden iässä. Erityisesti positiivinen suhtautuminen sosiaalisia tilanteita kohtaan oli yhteydessä parempaan koulutustasoon ja todennäköisyyteen valmistua jatkokoulutuksesta, korkeampaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja korkeampaan parisuhdetyytyväisyyteen. Lisäksi positiivinen suhtautuminen sosiaalisiin tilanteisiin oli yhteydessä myöhempään työtyytyväisyyteen. Sen sijaan taloudellisilla seikoilla ei ollut vaikutusta kehitystehtävien saavuttamiseen, esimerkiksi muuttoon lapsuuden kodista itsenäiseen asumiseen.

Nykyinen vuodesta 2008 jatkunut taloustaantuma ei näyttäisi vaikuttavan merkittävästi nuorten aikuisten taloudelliseen tilanteeseen, vaikka haasteellinen tilanne heijastuu muun muassa henkilökohtaisiin huoliin. Kyseinen elämänvaihe on yhä pitkittynyt, siirtymävaiheet mutkistuneet ja elinympäristöt muuttuneet.

 

15,00 €
Varasto: 
8