Olet täällä

Parliamentary oversight of the exceptional situations in a presidential system

Debating the reassertion of the constitutional powers of the US Congress
Kronlund, Anna
978-951-39-5218-1; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (468)
2013

Parlamentaaristen ja presidentiaalisten järjestelmien vastakkainasettelu on yksi politiikan nykytutkimuksen keskeisistä kysymyksistä. Anna Kronlund tarkasteli tutkimuksessaan poikkeustilanteita presidentiaalisen ja parlamentaarisen vallan näkökulmasta erilaisten historiallisesti ja poliittisesti relevanttien esimerkkien kautta. Työssä analysoidaan Yhdysvaltojen kongressin debatteja 1970-luvulla ja vuoden 2001 9/11-terrori-iskun jälkeen suhteessa Weimarissa vuoden 1919 perustuslain 48. artiklasta käytyihin keskusteluihin.

Poikkeustiloja voidaan säädellä perustuslaissa (kuten artikla 48 Weimarissa) tai säätämällä uutta lainsäädäntöä (kuten Yhdysvalloissa). Kronlund osoittaa, että yhdistämällä poikkeustilojen problematiikka keskusteluihin parlamentaarisen kontrollin mahdollisuuksista voidaan nostaa kokonaan uusi näkökulma valtiosääntöpolitiikan ja kongressin asemaa presidentiaalisessa järjestelmässä käsittelevään tutkimukseen. Väitöksessä korostuva kongressin debattien retorinen tutkimus erottaa sen vallitsevasta Yhdysvaltain kongressin tutkimuksesta.

Presidentin vallan kasvu on ollut vallitseva trendi Franklin D. Rooseveltin presidenttiydestä lähtien etenkin ulkopolitiikkaan liittyvissä asioissa Yhdysvalloissa. Kongressi ei ole kuitenkaan hyväksynyt tätä kehitystä sellaisenaan ilman vastakkaisia argumentteja. Lainsäädännöllä, kuten the War Powers Resolution (1973) ja the National Emergencies Act (1976), se on pyrkinyt kontrolloimaan presidentin valtuuksia. Analyysin lähtökohtana on kongressin momentum eli yritys palauttaa perustuslailliset valtaoikeudet edellä mainittujen keskustelujen kautta. Nämä suhteutetaan uudempaan esimerkkiin poikkeuksellisesta tilanteesta: syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskusta käytyihin keskusteluihin.

Tutkimuksessa analysoidaan kongressin suhdetta toimeenpanovaltaan ja parlamentaarisen kontrollin mahdollisuuksia. Vallanjakoon perustuvassa järjestelmässä kongressilla on tietty asema ja velvollisuudet. Yhdysvalloissa kongressilla ei ole mahdollisuutta kontrolloida toimenpanovaltaa samalla tavalla kuin parlamentaarisessa järjestelmässä. Tutkimus osoittaa, että myös presidentiaalisessa, vallanjakoon perustuvassa järjestelmässä agendan esityksistä debatoidaan puolesta ja vastaan. Siten parlamentaarinen proseduuri, ajankäyttö ja agendan asettaminen ovat merkittäviä parlamentaarisen kontrollin näkökulmasta tarkasteltuna.

Poikkeus- ja sotatilanteisiin liittyvien keskustelujen analyysi perustuu retoriseen ja käsitehistorialliseen lähtökohtaan. Tutkimuksen aineistona ovat pääasiassa kongressin debatit 1970-luvulla ja 9/11-iskun jälkeen. Tutkimalla miten lakiesityksistä debatoitiin Yhdysvaltain kongressissa puolesta ja vastaan Kronlund pyrkii osoittamaan miten toimeenpano- ja lainsäädäntövallan suhdetta määritellään kongressin keskusteluissa, ja miten kongressi tulkitsee tilanteita omien institutionaalisten toimivaltuuksiensa vahvistamiseksi.

 

5,00 €
Varasto: 
7