Olet täällä

Move the way you feel

Effects of musical features, perceived emotions, and personality on music-induced movement
Burger, Birgitta
978-951-39-5465-9; 1459-4323
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in humanities (215)
2013

Birgitta Burger tarkasteli väitöskirjassaan spontaaneja kehon liikereaktioita tilanteessa, jossa koehenkilöitä on pyydetty tanssimaan musiikin mukana. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehon liikkeet ovat yhteydessä useisiin eri tekijöihin: rytmin selkeyteen, musiikinlajikohtaisiin tekijöihin ja musiikin herättämiin tunnetiloihin. Henkilön persoonallisuudella puolestaan havaittiin olevan huomattava vaikutus siihen, kuinka hän ilmaisee itseään kehollisesti liikkuessaan musiikin tahtiin.

Liiku, tanssi, joraa tai pogoa

Kuudenkymmenen kokeeseen osallistujan liikkuminen musiikin tahtiin tallennettiin käyttäen liikkeenkaappaustekniikkaa. Koehenkilöitä pyydettiin liikkumaan 30 eri musiikkikatkelman aikana haluamallaan tavalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin liikkeiden tyypillisimpiä ominaisuuksia, kuten kehonasentoa sekä liikkumisen nopeutta ja monipuolisuutta.

Ihmiset liikkuvat stereotyyppisesti musiikkigenrestä riippuen

Analyysit osoittivat, että koehenkilöt liikuttavat koko kehoaan, erityisesti lantiota ja olkapäitään, silloin, kun musiikissa oli selkeä rytmi. Musiikin spektrin vaihdellessa tiheästi koehenkilöt liikuttivat päätään ja käsiään nopeammin. Koko kehon liikkeet näyttäisivät siis ilmaisevan musiikin kokonaisvaltaista rakennetta, kun taas tietyn kehonosan liikkeitä voidaan käyttää osoittamaan yksityiskohtaisempia piirteitä, kuten esimerkiksi muutoksia musiikin rytmissä.

Liikkuessaan rock-musiikin tahtiin koehenkilöiden pään liikkeet olivat nopeita, ja he käyttivät liikkuessaan vain vähän ympäröivää tilaa. Tällaiset liikkeet muistuttavat punk- ja metallimusiikkikonserteissa harrastettavaa moshausta.Teknomusiikin tahdissa liikuttiin paljon, mutta vähän ympäröivää tilaa käyttäen. Latinomusiikin tahdissa puolestaan liikuttiin laajemmalla alueella ja pään liikkeet olivat hitaita. Burgerin mukaan vaikuttaa siltä, että koehenkilöt käyttävät liikkumisessaan musiikinlajeille tyypillisiä liiketyylejä sekä erityisiä tanssiaskeleita, joita käytetään esimerkiksi salsassa ja rumbassa.

Myös musiikin ilmaisemat tunnetilat vaikuttivat siihen, miten koehenkilöt liikkuivat musiikin tahtiin. Iloiseksi koetun musiikin mukana pyörittiin ja liikuttiin monimutkaisia liikesarjoja hyödyntäen, kun taas vihaiselta kuulostavaa musiikkia ilmaistiin nytkähtelevin liikkein. Surullisen musiikin tahtiin liikuttiin varsin vähän ja yksikertaisesti. Herkältä kuulostavaa musiikkia ilmaistiin puolestaan sulavin ja hitaasti etenevin liikkein.

Myös yksilölliset erot vaikuttavat

Musiikin rakenteellisten ominaisuuksien ja musiikin herättämien tunteiden lisäksi myös yksilöllisten erojen havaittiin vaikuttavan siihen, kuinka henkilöt liikkuvat musiikin mukana. Ulospäin suuntautuneet koehenkilöt, jotka olivat avoimia, sovinnollisia tai tunnollisia, liikkuivat enemmän kuin ne, joilla nämä persoonallisuuspiirteet olivat vähemmän voimakkaita. Neuroottiset koehenkilöt puolestaan liikkuivat musiikin tahtiin vähäisemmin kuin tunne-elämältään vakaammat koehenkilöt.

Musiikin aikaansaamat spontaanit liikereaktiot ovat osa jokapäiväistä arjen ilmiötä, jonka useimmat ihmiset kokevat itselleen tärkeäksi. Birgitta Burger valottaa tutkimuksellaan niitä musiikin sisäisiä ominaisuuksia ja yhteisöllisiä piirteitä, jotka saavat meidät liikkumaan ja tanssimaan kuunnellessamme musiikkia.

 

7,00 €
Varasto: 
13