Olet täällä

Mobile - käyttöliittymä Michel Butorin tekstikoneeseen

Peltonen, Hilkka
978-951-39-5773-5; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (229)
2014

Hilkka Peltosen väitöstutkimus keskittyy ranskalaisen nykykirjalijan, Michel Butorin (1926- ) kollaasiteokseen Mobile, Etude pour une représentation des Etats-Unis (1962, (”Mobile, Yhdysvaltoja esittävä tutkimus”).

Väitöstutkimuksessa kysytään, millä tavoin Butor ottaa Mobilessa kantaa. Mobile koostuu sitaateista ja heterogeenisestä materiaalista, jonka Butor on kerännyt Yhdysvaltojen matkansa aikana. Hän on koostanut siitä kollaasin, joka juuri tällä erikoisella muodollaan aiheutti vastalauseitten myrskyn. Usein teoksen rakenne onkin kiinnittänyt tutkijoiden huomiota sisällön kustannuksella, vaikka Mobile sisältää painavaa yhteiskuntakritiikkiä.

Väittelijä esittelee myös Michel Butorin ajatuksia tulevaisuuden kirjasta ja kirjallisuudesta. Hän visioi jo 1970-luvulla, miten tietotekniset mullistukset saattavat vaikuttaa kirjallisuuteen. Mobilea voidaankin lukea hypertekstin esiasteena. Butorin mukaan elämme kirjan jälkeisen aikakauden alkua, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kirja kuolisi.

Proosarunoutta romaanimuodon sijaan

Kirjallisuudenhistorioissa Butor sijoitetaan uusi romaani (le nouveau roman) -nimikkeen alle, vaikka hän on kaikin tavoin pyrkinyt eroon tästä leimasta. Vuonna 1960 hänen tuotannossaan tapahtui murros, joka on tämän tutkimuksen aiheena. Butor alkoi tuolloin kirjoittaa uudenlaista kokeellista kirjallisuutta ja satamäärin taiteilijakirjoja. Mobile-teoksesta Butor sai murskakritiikin.

Uusi romaani oli leimallisesti koko romaanilajin kritiikkiä, mutta Butor hylkäsi romaanimuodon kokonaan 1960-luvulle tultaessa. Hän alkoi kirjoittaa proosarunoutta, jota voidaan kutsua ”avoimeksi kerronnaksi”. Avoimuus viittaa keskeneräiseen, jatkuvassa liikkeessä olevaan teokseen, jonka vastaanottamisessa lukijalla on interaktiivinen rooli.

Väitöstyön tutkimusote on monitieteellinen. Peltonen konteksualisoi Mobilen Butorin tuotannon yhteyteen, eri taiteenlajeihin sekä jälkistukturalistien kuten Umberto Econ, Roland Barthesin ja Jean Baudrillardin teorioihin. Mobilen avoimuutta ja epäjatkuvuutta tutkitaan Umberto Econ ja Roland Barthesin semioottisten teosten valossa. Analyysissä väittelijä tukeutuu Mihail Bahtinin intertekstuaalisuutta kuvaavan dialogisuuden käsitteeseen.

Väittelijän menetelmänä on ristiinlukea Mobilea paitsi avoimuuden, myös spatiaalisuuden, dialogisuuden, multimodaalisuuden, mytologisuuden, hyperrealisuuden, ja poliittisuuden kannalta. Hän on käsitellyt Mobilea internetin hakukoneita hyödyntäen.

 

15,00 €
Varasto: 
3