Olet täällä

Material, mental, and moral progress

American conceptions of civilization in late 19th century studies on "things Chinese and Japanese"
Pennanen, Henna-Riikka
978-951-39-6031-5; 1459-4323
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in humanities (241)
2015

Henna-Riikka Pennanen tutki käsitteelle civilization annettuja merkityksiä sekä siihen liitettyjä ajatuksia ja asenteita 1800-luvun Yhdysvaltojen kontekstissa, aikakauden merkittävien Kiinan ja Japanin asiantuntijoiden teksteissä. Metodologisesti työ ammentaa toisaalta kulttuurihistoriasta ja toisaalta aate- ja käsitehistoriasta.

1800-luvun loppupuolella tultaessa käsitteestä civilization oli tullut erottamaton osa amerikkalaista sanastoa puhuttaessa politiikasta, yhteiskunnasta, kulttuurista ja historiasta - siitä oli tullut monimerkityksellinen ja -tulkintainen “avainkäsite”.

Amerikkalaisille asiantuntijoille käsite oli hyödyllinen apuväline heidän pyrkimyksissään ymmärtää, kuvailla ja selittää Japanin ja Kiinan kulttuureja ja yhteiskuntia. Civilization-ajatus oli myös olennainen osa heidän maailmankuvaansa ja selitystään historian kulusta.

Asiantuntijat käyttivät termiä kolmella eri tasolla. Ensimmäinen taso viittasi suuriin maantieteellisiin ja kulttuurillisiin kokonaisuuksiin, sivilisaatioihin. Toiseksi se viittasi yksilötasolla älylliseen, moraaliseen ja kulttuuriseen hienostuneisuuteen. Ja kolmanneksi, sana kuvasi laajaa, universaalia prosessia.

Tämä prosessi kytkeytyi erottamattomasti kahteen keskeiseen 1800-luvun käsitteeseen, edistykseen ja evoluutioon, sillä se käsitettiin luonnonlakien alaiseksi jatkuvaksi kehitykseksi kohti parempaa. Aiempiin teorioihin nojautuen asiantuntijat esittivät Civilization-prosessin asteittaiseksi ja siten myös mitattavaksi. Vertailukohtina käytettiin sellaisia mittareita kuin yhteiskunnan ja valtion muoto, lainsäädäntö, koulutusjärjestelmä ja tieteet, uskonto, moraali, perhearvot sekä naisen asema perheessä ja yhteiskunnassa.

Aasialainen ja läntinen sivilisaatio

Käsite soveltui erityisesti ”toiseuttamiseen”, samoin kuin sen käsitteellinen vastakohta barbaarisuus.

Suurin jakolinja vedettiin aasialaisen ja länsimaisen sivilisaation välille. Aasialainen sivilisaatio, yhteiskunta ja perheinstituutio kuvattiin läpikotaisin konfutselaiseksi, kollektivistiseksi, patriarkaaliseksi, despoottiseksi, hierarkkiseksi, epätasa-arvoiseksi ja kehityksessä jälkeenjääneeksi. Läntinen sivilisaatio, ja erityisesti sen amerikkalainen sivuhaara, puolestaan oli kristillinen, individualistinen, tasa-arvoinen, vapaa ja kansanvaltainen.

Vastakohta-asettelulla asiantuntijat loivat retorisen rakennelman, jonka avulla oli helppo esittää sekä kritiikkiä että ylistystä omaa sivilisaatiota kohtaan. Kuten suomalaisessa nykypuheessa, sivistys-käsitteen avulla argumentoitiin asioiden puolesta ja niitä vastaan. Viime kädessä tämä idän ja lännen sivilisaatioiden vastakohtaisuus oli kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä retorinen konstruktio. Sen vaikutukset ulottuivat niin Kiinan, Japanin kuin Yhdysvaltojenkin sisä- ja ulkopolitiikkaan sekä kansainvälisiin suhteisiin.

Työ täydentää jo olemassa olevaa tutkimusta civilization-käsitteen ja -ajatuksen historiasta, sivistysmission (civilizing mission) ideologiasta ja käytännöstä 1800-luvulla sekä länsimaisista Kiinan ja Japanin representaatioista.

 

10,00 €
Varasto: 
10