Olet täällä

Mahdollisuuksien rajoissa

Neksusanalyysi suomen kielen oppimisesta siivoustyössä
Strömmer, Maiju
978-951-39-7264-6; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (336)
2017

Strömmerin väitöstutkimus perehtyy siivoojina työskentelevien maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin. Suomen kielen oppimista ja työllistymistä pidetään tärkeinä askelina aikuisten maahanmuuttajien kotoutumisessa. Maahanmuuttajat työllistyvät yleisimmin Suomessa siivousalalle, ja monen siivoustyötä tekevän tavoitteena on kehittää suomen kielen taitoaan ja edetä oman alan tehtäviin.

Tutkimus osoittaa, että työyhteisöllä on suuri merkitys oppimisessa. Siivousalan kova hintakilpailu näkyy kuitenkin siivoojille työkohteiden ja samalla työyhteisöjen vaihtumisena, mikä vaikeuttaa työyhteisöön integroitumista. Lisäksi siivous on itsenäistä, usein tyhjissä tiloissa tehtävää työtä, joten vuorovaikutus työpäivinä jää helposti vähäiseksi.

- Työpaikka voi olla tärkeä oppimisympäristö, jossa suomen kieltä pääsee harjoittelemaan. Ei voida kuitenkaan ajatella, että työssä kuin työssä ikään kuin automaattisesti oppisi suomea, Strömmer painottaa.

Tämän vuoksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että paitsi työpaikoilla myös kotoutumiskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen kuuluvissa työharjoitteluissa on tarpeeksi mahdollisuuksia ja tukea kielitaidon kehittämiseen.

Suomen käyttäminen työkielenä mahdollistuu joustavilla käytänteillä

Monikielisissä työyhteisöissä olisi hyvä ottaa kielenoppiminen huomioon työtiimien muodostamisessa, koska suomea osaava työpari voi olla suuri apu kielenoppimisessa. Ymmärtämistä voidaan tukea esimerkiksi näyttämällä työtehtävät ja -kohteet konkreettisesti suullisten ohjeiden ohella. Työn organisoimiseen ja ohjeistamiseen tulisi olla tarpeeksi aikaa.

- Myös muita kieliä kuin suomea voidaan ilman muuta käyttää yhteisymmärryksen varmistamiseksi, mutta esimerkiksi pelkän englannin käyttäminen työkielenä ei tietenkään edistä suomen kielen oppimista. Koska siivous on käytännön työtä, suomeksi toimiminen onnistuu ainakin osittain jo alkeistason kielitaidolla, Strömmer sanoo.

Siivoustyöhön sisältyy usein myös kirjallista ja teknologista kielenkäyttöä, kuten ohjeiden ja viestien lukemista ja sähköisten lomakkeiden täyttämistä. Myös kirjallisia ohjeita havainnollistetaan siivousorganisaatioissa esimerkiksi kuvituskuvin, ja perehdytysmateriaalia on saatavilla eri kielillä.

Maahanmuuttajien urapolkuihin tulisi kiinnittää huomiota

Siivoustyöstä oman alan työhön eteneminen saattaa olla vaikeaa etenkin Euroopan ulkopuolelta tuleville maahanmuuttajille.

- Kielitaidon kehittäminenkään ei välttämättä paranna työmarkkina-asemaa, vaan kouluttautuneiden maahanmuuttajien ammattitaito usein sivuutetaan, Strömmer toteaa.

Suorittavan tason työhön jumiutuminen rajoittaa korkeasti kouluttautuneiden maahanmuuttajien mahdollisuuksia panostaa ammatillisen kielitaitonsa kehittämiseen. Tarkoituksenmukaiset koulutus- ja urapolut tukisivat sekä kielenoppimista että kotoutumista. Ammatillisen sisällön ja kielenoppimisen integroiminen on tarkoituksenmukaista. Parasta olisi, jos kieltä pääsisi oppimaan sekä muodollisessa kielikoulutuksessa että arjessa esimerkiksi työpaikalla.

 

38,00 €
Varasto: 
14