Olet täällä

Kunnon muslimi ja kunnon kansalainen

Turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden oppikirjojen ilmentämän maailmankatsomuksen analyysi
Vitikainen, Kari
978-951-39-7157-1; 0075-4625
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (589)
2017

Islamuskoisten maahanmuuttajien myötä keskustelu imaamikoulutuksesta on tullut ajankohtaiseksi myös Suomessa. Kari Vitikainen täyttää eurooppalaisen imaamikoulutuksen tutkimuksellista tyhjiötä turkkilaisten imaamikoulujen oppikirjoihin liittyvällä väitöskirjatyöllään.

Islamilaisen ihanteen ja sekulaarin maailman yhteentörmäys

Vitikainen selvitti, millaista maailmankatsomusta turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden vuodesta 2010 käytössä olleet oppikirjat ilmentävät.

- Oppikirjoissa on havaittavissa erilaisia puhetapoja. Niiden pyrkimys on yhdistää islamilaisesta maailmankatsomuksesta nousevia ihanteita ja klassisista islamilaisista lähteistä nousevia käsityksiä turkkilaisen sekulaarin yhteiskuntajärjestyksen ja modernin maailman vaatimuksiin. Islamilainen ihanne profeetta Muhammedin Koraanin periaattein johtamasta islamilaisesta yhteiskunnasta ja sekulaari tasavalta ovat vaikeasti yhteen sovitettavissa, tiivistää Vitikainen.

Vitikainen esittää, että jännite sekulaarin järjestelmän ja islamilaisen valtion ihanteen välillä on tunnistettava ja otettava huomioon rakennettaessa imaamikoulutusta länsimaissa.

Suvaitsevaisuutta vai uhkakuvia?

Turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden oppikirjat sisältävät runsaasti kehotuksia eettisesti hyvään ja moraaliseen elämään. Yleisesti voi sanoa, että kunnon muslimikansalainen kuvataan järkevänä Koraanin ja sunnan ohjeistuksen hyväksyvänä ja samalla kaikenlaista fanaattisuutta vastustavana.

Tutkitulle aineistolle on ominaista suvaitsevainen suhtautuminen eri tavalla ajattelevia muslimeja kohtaan. Toisaalta tämä näkyy myös siinä, että oppikirjoissa ei selväsanaisesti oteta kantaa radikaaleihin islamin nimissä toimiviin tahoihin.

- Imaamikoulutuksen oppikirjojen ilmentämässä maailmankatsomuksessa suhde läntiseen maailmaan ja muihin uskontoihin on kaksijakoinen. Oppikirjoissa rohkaistaan suvaitsevaisuuteen ja dialogiin, mutta aineistossa esiintyy myös toisenlaisia puhetapoja. Näissä erityisesti läntinen maailma esitetään eräänlaisena islamilaisen maailman vastavoimana, Vitikainen kertoo.

- Negatiivisia ennakkoasenteita pidetään yllä uhriutumispuheella, johon liittyvät kiinteästi yksipuoliset historiankuvaukset. Tällainen asetelma on havaittu myös laajemmin Lähi-idässä tehdyssä oppikirjatutkimuksessa, Vitikainen lisää.

Tutkituissa oppikirjoissa uhkia ja viholliskuvia rakennetaan erityisesti sekulaarin Turkin valtion merkitystä korostavissa kappaleissa. Turkin omat kansalaiset ja kansalaisten sekaan soluttautuneet ulkovaltojen edustajat uhkaavat Turkin valtion jakamattomuutta ja kansallista yhtenäisyyttä. Tällainen sekulaarista kemalismista ja turkkilaisesta nationalismista ammentava puhetapa rakentaa ilmapiiriä, joka mahdollistaa oikeuksien ja vapauden rajoittamisen valtion suojelemiseksi.

Katse ytimeen

Kokonaisuutena Vitikaisen turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden oppikirjoja analysoiva tutkimus on hyvä vertailukohta, kun pohditaan länsimaisessa sekulaarissa kontekstissa toteutettavan imaamikoulutuksen oppisisältöjä.

- Imaamikoulutuksen suunnittelussa tulisi kuitenkin päästä opillisten, laintulkinnallisten ja kulttuurillisten väittämien taakse. On tärkeää pohtia, millaista maailmankatsomusta imaamikoulutuksella pyritään rakentamaan ja miten se toimii Euroopassa, Vitikainen suosittelee tutkimustyönsä pohjalta.

 

42,00 €
Varasto: 
10