Olet täällä

Koululiikunnan pedagogiset ulottuvuudet -mittarin validiteetin ja reliabiliteetin tarkastelu konfirmatoristen faktorimallien avulla

Lyyra, Nelli
978-951-39-5430-7; 0356-1070
Jyväskylän yliopisto.
Studies in sport, physical education and health (198)
2013

Nelli Lyyra tarkasteli väitöskirjassaan suomalaisen koululiikunnan tavoitteisiin ja opetustapahtumaan pohjautuvan kyselymittarin luotettavuutta. Mittarilla selvitetään, mitkä asiat koululiikunnassa ovat tärkeitä yläkoulun oppilaille. Sen luotettavuutta tarkasteltiin selvittämällä, jäsentyvätkö koululiikunnan tavoitteet ja opetus oppilasvastauksissa erillisiksi osa-alueikseen ja voidaanko oppilaiden käsityksiä kuvata teoriaan pohjautuvalla mallilla. Mallissa on kolme tavoitefaktoria: terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, fyysiseen aktiivisuus ja haasteet sekä sosioemotionaaliset tavoitteet, ja yksi opetusfaktori: hyvä opetus.

Luotettavaa tietoa suomalaisesta koululiikunnasta

Tutkimuskohteena oleva kyselymittari on kehitetty Jyväskylän yliopistossa useiden vaiheiden kautta ja jatkaa liikuntakasvatuksen laitoksen perinteitä opetussuunnitelmatutkimuksessa ja opetuksen tutkimisessa. Koulutus liittyy vahvasti ympäröivään kulttuuriin, joten tämän tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää sitä, että tarkasteltava mittari on kehitetty nimenomaan suomalaisen koululiikunnan ja liikunnanopetuksen lähtökohdista. Tämä näkyy mittarin luotettavuustarkasteluissa, joissa teoreettinen malli koululiikunnan tavoitteista ja opetuksesta sopi hyvin kuvaamaan oppilaiden näkemyksiä.

- Koululiikunnan tavoitteet ja opetus eivät ole oppilaiden näkökulmasta yhtä isoa kokonaisuutta, vaan oppilaat jäsentävät ne erillisiksi osa-alueiksi. Tämä on tärkeää, sillä usein asetettaessa opetukselle tavoitteita oppilaiden mielipiteitä ei kuulla. Oppilaat pystyvät määrittelemään koululiikunnasta eri osa-alueita ja osaavat myös arvioida niiden tärkeyttä itselleen, Lyyra toteaa.

Tytöille ja pojille eri asiat ovat tärkeitä

Ryhmätarkasteluissa selvisi, että tytöt ja pojat jäsentävät koululiikunnan ja opetuksen samalla tavoin. Sen sijaan eroja löytyi siinä, kuinka tärkeäksi eri tavoitteet ja opetus koetaan. Tytöille sosioemotionaaliset tavoitteet, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä hyvä opetus on tärkeämpää kuin pojille. Pojat sen sijaan pitävät tyttöjä tärkeämpänä koululiikunnan tarjoamaa mahdollisuutta fyysiseen aktiivisuuteen ja itsensä haastamiseen.

Lyyran mukaan oppilaiden mielipiteet tulisi huomioida suunniteltaessa koululiikunnan opetussuunnitelmaa ja asetettaessa opetukselle tavoitteita. Mahdollisuus siihen, että lapsi tai nuori pitää liikuntaa merkityksellisenä tai innostuu liikunnasta myös vapaa-ajallaan, on suurempi, kun sisällöt tuntuvat merkityksellisiltä. Tulokset tukevat myös suomalaista tapaa opettaa liikuntaa tyttöjen ja poikien ryhmissä. Erillisryhmäopetus antaa paremmat mahdollisuudet huomioida tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet, mielipiteet ja arvostukset. Suomessa koululiikunnan tavoitteet ovat monipuolisia, mikä on hyvä, sillä oppilaat ovat erilaisia.

- Esimerkiksi korostunut fyysisen aktiivisuuden tavoittelu koululiikunnassa on huono tapa pyrkiä kohti liikunnallista elämäntapaa, Lyyra huomauttaa.

Tutkimuksessa käytettiin Hyvinvointia koululiikunnalla -tutkimusprojektin aineistoa. Tutkimukseen osallistui 864 yläkoulun oppilasta 14:stä Keski-Suomen yläkoulusta. Tulokset pohjautuvat Koululiikunnan pedagogiset ulottuvuudet -kyselyyn, joka oli osa oppilaiden täyttämää taustakyselyä.

Abstract

This study examined the structure of the Pedagogical Dimensions in Physical Education Inventory (PDPEI), including validity and reliability with students in grades 7 to 9. The first aim of this study was to determine the content validity of PDPEI by finding a theory based categorization for the inventory items. The second aim was to determine the construct validity of the PDPEI. For the theoretical model Dunkin & Biddle's ”Model for Class Room

10,00 €
Varasto: 
9