Olet täällä

Koiviston aika

Mauno Koiviston poliittinen ura
Seppinen, Jukka
978-952-7043-52-3;
Auditorium.
2015

Koiviston poliittinen ura alkoi varsinaisesti 1950 -luvulla. Hänen nousunsa hallitukseen ja pääministeriksi tapahtui 1960 -luvun poliittisen todellisuuden ehdoin. Presidentti Urho Kekkonen eli silloin vahvaa aikaansa. Suomi valtiona oli Neuvostoliiton suuren kiinnostuksen kohteena. Sen pyrkimyksenä oli Skp:n tuella siirtää Suomi sosialistiseksi maaksi ja neuvostoleiriin.

Koivisto, vaikkakin suosi Sdp:n oikeistosiipeä 1950-luvulla, mukautui Sdp:n siirtymiseen Kekkosen ja myönteisen neuvostoasenteen taakse 1960 -alkuun tultaessa. Tämä oli edellytys Koiviston hallituskelpoisuudelle.

Sdp joutui Väinö Tannerin paluun jälkeen vuonna 1957 totaaliseen valtapoliittiseen paitsioon, joka murtui vasta vuonna 1966. Nämä vaiheet muodostavat Koiviston presidenttitien poliittisen perustan. Neuvostoliiton ideologinen paine nousi huippuunsa 1970 -luvulla. Koivisto tuli politiikkaan talousmiehenä, ja hänestä nousi myös Suomen Pankin pääjohtaja.

Ensimmäisen pääministerikautensa aikana hänen kansansuosionsa muodostui merkittäväksi ja myös kestäväksi. Samalla tästä tuli tärkeä tekijä ns. presidenttipelissä, johon Koivisto kytkeytyi 1960 -luvun loppuun mennessä. Vahvoja kilpailijoita oli niin omassa kuin muissa puolueissa. Vuonna 1969 tuntemattomuudesta Sdp:n puoluesihteeriksi nousseesta Kalevi Sorsasta tuli muutamassa vuodessa monen tahon suosikki Kekkosen seuraajaksi. Kekkosta painoi vuosien edetessä yhä voimakkaammin seuraajakysymys. Sorsan asema vahvistui.

Kuitenkin Kekkonen valitsi lopulta Koiviston pääministeriksi vuonna 1979, tuntiessaan voimiensa heikkenevän. Miten Koiviston suhde Neuvostoliittoon kehittyi? Neuvostoliiton aiheuttama uhka ja vaara olivat todellisia. Miten Koiviston kävi tässä suhteessa, on ydinkysymyksiä tässä tutkimuksessa. Se oli kansallinen turvallisuuskysymys.

Koiviston kansansuosio kesti itse presidentinvaalit. Kekkonen joutui luopumaan terveydellisistä syistä syksyllä 1981. Koivisto pääministerinä hoiti tehtävää vt. presidenttinä. Suomen yhdeksännen presidentin, tohtori Mauno Koiviston kahden kauden mittainen presidenttiys (1982 - 1994) osui ns. kylmän sodan (1946 - 1991) päättymiseen ja Neuvostoliiton imperiumin murtumiseen. Lopulta hänen valintansa oli varsin selvä. Maailmanpolitiikka, Euroopan integraatio, Suomen turvallisuus, käsitys Neuvostoliiton voimasta ja kestävyydestä hallitsivat 1980 -lukua.

Kysymys, miten Koivisto selvisi näistä vaiheista, on tohtori Jukka Seppisen tutkimuksen tarkan analyysin kohteena. Miten Koivisto kykeni seuraamaan neuvostojärjestelmän murtumista? Kun Koivisto jatkoi presidenttinä Neuvostoliiton jälkeen, Suomen uuden aseman muotoutuminen päättää tutkimuksen, joka selvittää Koiviston poliittisen uran keskeiset vaiheet ennen kaikkea laajaan alkuperäismateriaaliin nojaten. Uusinta julkistettua aineistoa, johon myös Mauno Koivisto liittyy, on tunnettu KGB:n toimintaa autenttisesti selvittävä ns. Mitrokhinin arkisto, joka sijaitsee Churchill Archives Centerissä Cambridgessä.

9,90 €
Varasto: 
0