Olet täällä

Kirkonrakentajasuku Rijf

Pohjalaisen kirkonrakentajasuvun rakennus- ja suunnittelutuotanto sekä toiminta kustavilaisen aikakauden Suomessa
Mäkelä, Paula
978-951-39-6425-2; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (274)
2015

Paula Mäkelä tutki väitöskirjassaan uusikaarlepyyläisen kirkonrakentajasuvun sekä heidän palveluksessaan työskennelleiden ammattirenkien vaiheita. Tavoitteena oli tehdä alkuperäislähteisiin pohjaava lähdekriittinen perustutkimus, joka antaa kokonaiskuvan kirkonrakentajasuvusta sekä heidän rakennus- ja suunnittelutuotannostaan ja toimintaperiaatteis­taan. Tutkimuksessa valaistaan laajemmin myös kirkonperustamishankkeissa yleisesti vallinneita tapakäytäntöjä.

- Väitöskirjatyö täydentää suomalaisen 1700-luvun kirkkoarkkitehtuurin ja rakennustaiteen perustutkimusta. Se tarkentaa omalta osaltaan myös ruotsalaista taidehistoriaa, sillä Rijfit harjoittivat ammattiaan myös Ruotsin puolella, Mäkelä kertoo.

Kirkonrakentajien aktiivisin toimikausi oli 1700-luvun lopulla, jolloin he suunnittelivat ja rakensivat useita kivi- ja puukirkkoja sekä kellotapuleita pääasiallisesti silloisten Oulun ja Vaasan läänien alueilla aina Keski-Suomea myöten. Lisäksi he veistivät koristeellisia saarnatuoleja, alttarilaitteita ja virsitauluja. Mäkelä on dokumentoinut tutkimuksessaan kaiken kaikkiaan 84 Rijfien rakennus- ja suunnittelukohdetta. Mukana on myös Rijfien profaaniarkkitehtuuri.

Suomen ensimmäinen koulutusta saanut kansanrakennusmestari

Jacob Rijf kouluttautui ja oppi piirustusten laadinnan Tukholmassa. Mallikelpoisten rakennuspiirrosten laadintataito yhdistettynä kivirakentamisesta suosivaan rakennuslainsäädäntöön lisäsi Rijfien arvostusta pohjalaisilla kirkonrakennusmarkkinoilla. Fasadien koristelu ajanmukaisilla koristeaiheilla teki kirkoista näyttäviä ja uuden arkkitehtuurivirtauksen mukaisia. Tämä sopi maaherroille, jotka halusivat hallintopiireilleen kruunun suosimaa rakennuspolitiikkaa.

Taidehistoriallisen biografiatutkimuksen kenttään sijoittuva väitöstutkimus tuo uutta tietoa Rijf-perheen sisäisestä työnjaosta, kouluttautumisesta sekä merkittävimpien rakennushankkeiden taustalla vaikuttaneista sosiaalisista verkostoista ja henkilösuhteista.

- Erityisen tärkeiksi muodostuivat Pohjanmaan tunnetuimpaan liikemies Abraham Falanderiin sekä Uppsalan läänin maaherra Eric af Wetterstedtiin solmitut suhteet. Vaasan läänin maaherra Adolf Tandefeltilla oli lisäksi tärkeä osa Rijfien rakennusuran käynnistymisessä. Avainmonumentiksi osoittautui Falanderin rakennuttama Tuovilan kivisilta, jonka taidokas toteutus nosti Rijfit pohjalaisten suurvaikuttajien tietoisuuteen.

Rijfien kirkonrakentajien toiminta päättyi, kun Jacob Rijf kuoli poikansa Carl Jacobsonin kanssa Tukholmassa joulunpyhinä vuonna 1808. Perimätiedon väitteen mukaan isä ja poika kuolivat kadehtijoiden myrkyttäminä. Vaikka Rijfit menehtyivät ilmeisesti ruokamyrkytyksen aiheuttaman kovan kuumeen seurauksena, motiivit salamurhaan olivat Mäkelän mukaan kuitenkin olemassa.

Mäkelä on valaissut tutkimuksessaan myös kirkonrakentajien palveluksessa toimineiden, Suomen ensimmäisenä kuvanveistäjänä sittemmin tunnetun Eric Cainbergin (1771-1816), nikkari Johan Kantlinin (1770-1839) sekä maamme ensimmäisen pyörökirkonrakentajan, rakennusmestari Anders Malanderin (1771-1809) elämänvaiheita ja toimenkuvaa Rijfien rakennusdynastiassa.

 

45,00 €
Varasto: 
8