Olet täällä

Kiinalaisen kaunokirjallisuuden suomennokset 1900-luvulla

Kääntämisen ja vastaanoton kulttuurinen konteksti
Saarti, Jarmo
978-951-39-5452-9; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (214)
2013

Jarmo Saarti tarkasteli väitöstutkimuksessaan kiinalaisen kirjallisuuden kääntämisen ja vastaanoton vaiheita Suomessa 1900-luvulla. Vaiheet voidaan jakaa selviin, toisiaan seuraaviin kulttuurisiin kausiin. Vuosisadan alku ja ensimmäinen maailmansota liittyivät Suomen itsenäistymiseen ja suomalaisen kulttuurin rakentamiseen. Suomi alkoi tutustua myös kaukomaihin, ja ensimmäiset käännökset kiinalaisesta kaunokirjallisuudesta ilmestyivät tänä aikana.

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana kiinalaisuuden kirjallisuuden kääntäminen lisääntyi selvästi. Suomi alkoi kiinnostua itsenäisenä valtiona maailmankulttuurista ja alkoi integroida itseään siihen. 1930-luku muodostaa tällä aikakaudella selvän piikin kääntämisessä.

- Eräänä keskeisenä syynä on tulenkantajalaisen sukupolven radikalisoituminen ja politisoituminen, joka näkyi kiinnostuksena maailmanpolitiikkaan ja Kiinan asemaan kasvavana globaalina toimijana. Myös lähestyvä toinen maailmasota lisäsi tätä kiinnostusta, kertoo Saarti.

Poliittisen ilmapiirin vapautuminen lisäsi käännöstoimintaa

Aktiivisinta kääntäminen on tutkimuksen mukaan ollut 1950-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeinen Suomi alkoi modernisoitua ja kehittyä myös taloudellisesti, mikä mahdollisti kirjallisuuden tuotannon. Tänä aikana vaikuttivat yhtä aikaa kaksi merkittävintä tähänastista kääntäjää: Toivo Koskikallio ja Pertti Nieminen. Lisäksi poliittisen ilmapiirin vapautuminen kasvatti vasemmistolaista kulttuuri- ja käännöstoimintaa Suomessa: Kiina sanoin ja kuvin -lehti alkoi myös ilmestyä. Näiden lisäksi Kiinan ja Neuvostoliiton suhteiden kiintein kausi aiheutti sen, että kiinalaista kirjallisuutta julkaistiin suomeksi myös Neuvostoliiton puolella. Tämä aika poikkeaa muusta ajasta myös siinä, että eniten käännettiin proosaa. Muina aikoina lyriikka on ollut käytännössä pääasiallisena kääntämisen kohteena.

Seuraavina vuosikymmeninä, 1960- ja 1970-luvuilla, kääntäminen jatkui runsaana. Taustatekijöinä oli vasemmistolaisen liikkeen kiinnostus kiinalaiseen kulttuuriin ja maolaisuuteen. Lisäksi Niemisen aktiivinen työ kiinalaisen lyriikan parissa alkoi näkyä. Lyriikasta tulikin kääntämisen valtalaji.

1980-luvulla vasemmistolainen liike alkoi hiipua, ja lehdissä julkaistut käännökset vähentyivät. 1990-luvulla tapahtui lopullinen käänne kirjojen julkaisussa. Tähän vaikutti niin Niemisen työn pääpainon siirtyminen kirjojen kirjoittamiseen kuin uusien kääntäjien tuleminen esiin. 1980-luvulla alkoi myös Kiinan uudistuminen. Tämä näkyi vuosituhannen lopulla kirjojen kääntämisessä - 1990-luvulla on julkaistu kiinalaisten teosten käännöksiä lähes yhtä paljon kuin 1950-luvulla.

 

10,00 €
Varasto: 
8