Tyhjä

Yhteensä: 0,00 €

Olet täällä

Kaaoksen kesyttäjät

Uutismediat nettimurroksessa 2006-2012
Karvala, Kreeta
978-951-39-5722-3; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (228)
2014

Kreeta Karvalan väitöstutkimus tarkastelee internetmurroksen aiheuttamia muutoksia uutistoimituksissa vuosina 2006-2012. Tutkimuksessa analysoidaan, kuinka journalistit eli ”kaaoksen kesyttäjät” suhtautuivat internetvallankumoukseen ja kansalaismateriaalin käyttöön erityisesti isoissa uutistilanteissa.

- Aasian tsunamiuutisointi avasi silmäni. Halusin selvittää, miksi tietyt toimitukset käyttävät kansalaislähteitä ja internetiä uutisoinnin pohjana enemmän kuin toiset. Mitkä olivat ne toimituskulttuuriset ja organisaatiotason syyt erilaisiin uutiskäytäntöihin, Karvala taustoittaa.

Tutkimus toteutettiin kolmessa jaksossa vuosina 2006, 2007 ja 2012. Päähaastatteluihin osallistui kolmen ison mediatalon 17 uutistoimittajaa ja päällikköä.

Karvalan mukaan seuraavat kaksi sitaattia tutkimuksesta tiivistävät sen, mistä uutistyön nettimurroksessa on ollut kyse.

”En mä usko, että uutistyössä lähdettäisiin kovin systemaattisesti seuraamaan, mitä keskusteluja käydään verkossa tai mistä ihmiset puhuu. Ihan tavanomaisista lähteistä sitä uutisointia rakennetaan.” (Päällikkö, Yle, 2006)

”Yhä enemmän kaikki mediatalot laittavat paukkuja nettiin, koska on yhä todennäköisempää että se on seuraava ja mahdollisesti ainoa pitkän tähtäimen kasvava ansaintaväline, että kyllä sitä muutosta voidaan kutsua oman rajallisen kokemukseni mukaan ennen kokemattomaksi murrokseksi.” (Toimittaja, Nelonen/HS, 2012)

- On mielenkiintoista huomata, kuinka suuri internetmurrosvaihe tutkimusjaksooni (2006-2012) lopulta sisältyi. Kärjistetysti voi todeta, että vielä 2006 internet ja epävirallinen kansalaismateriaalin käyttö olivat toimituksissa lapsipuolen asemassa. Tutkimusjakson loppua kohden netti alkoi tunkeutua yhä voimallisemmin uutistyön ja organisaatioiden keskiöön, Karvala toteaa.

Karvalan mukaan internetmurros voidaan tiivistää kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen Aasian tsunamin jälkeinen (2005) aika oli ns. heräämisen aikaa, jolloin toimituksissa havahduttiin siihen, että internetin kautta välittyvä uutistieto oli tärkeä osa myös perinteisen median uutistiedon rakentumista. Jokelan koulusurmien aikana (2007) nettiuutisointi oli jo murtautunut osassa toimituksista käytännön uutistyön keskiöön ja alkoi nousta perinteisen julkaisutoiminnan rinnalle. Vuonna 2012 internetuutisointi oli jo vakiinnuttanut paikkansa kaikissa toimituksissa keskeisenä osana uutistyötä ja organisaatioiden toimintaa.

- Vuonna 2012 toimituksissa elettiin myös eräänlaista sosiaalisen median hämmennyksen aikaa. Journalistit olivat aika ihmeissään siitä, miten somea pitäisi käyttää ja miten siellä ollaan, Karvala sanoo.

­Kaikki toimitukset pitivät onnistuneen uutisoinnin päämäärinä luotettavuutta, nopeutta ja kiinnostavuutta, mutta niitä painotettiin eri tavoin.

- Luotettavuus oli ehdoton kivijalka, mutta nettiuutisoinnin kasvun myötä uutisoinnin nopeudesta ja kiinnostavuudesta tuli entistä tärkeämpiä. Vuoteen 2012 tultaessa nopeuden korostamisesta alettiin diskurssitasolla liikkua takaisin kohti perinteisten medioiden luotettavuuden korostamista, sillä uutisoinnin luotettavuuden katsottiin olevan kaikkein tärkein päämäärä uutisprofession hengissä säilymisen kannalta, Karvala sanoo.

 

15,00 €
Varasto: 
6