Olet täällä

Justice in and to nature

An application of the broad framework of environmental and ecological justice
Kortetmäki, Teea
978-951-39-7126-7; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Studies in education, psychology and cocial research (587)
2017

Teea Kortetmäkitutki artikkeliväitöskirjassaan, miten nykyaikaisiin ympäristöongelmiin liittyviä vastuun ja oikeuksien kysymyksiä voidaan tarkastella oikeudenmukaisuuden käsitteistön kautta. Kortetmäki soveltaa filosofista teoriaa ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ekosysteemejä uhkaaviin haittoihin liittyvissä tutkimuksissa.

Kortetmäen tutkimus osoittaa, että alun perin ihmisyhteisöjen toiminnan arviointiin luotu oikeudenmukaisuuden näkökulma soveltuu myös ympäristökysymysten tarkasteluun. Muun muassa filosofi Martha Nussbaumin tunnetuksi tekemä toimintaedellytysten (capabilities) näkökulma on sovellettavissa ihmisten lisäksi myös ekosysteemeihin ja eri lajeihin.

Esimerkiksi ekosysteemeiden resilienssi, eli kyky sietää muutoksia, on yksi ekosysteemeiden keskeisimmistä toimintaedellytyksistä.

- Meillä on velvollisuus suojella ekosysteemien resilienssiä poliittisin keinoin. Koska emme tiedä ympäristöongelmien täsmällisiä vaikutuksia, meidän tulisi keskittyä suojelemaan ekosysteemien kykyä sopeutua erilaisiin muutoksiin, Kortetmäki toteaa.

Lajien kohdalla kyse on puolestaan elinvoimaisuuden suojelusta. Jääkarhujen sukupuuton estäminen ei riitä, vaan lajin tulee voida jatkaa olemassaoloaan luontaisessa elinympäristössään.

Kortetmäen tutkima laaja oikeudenmukaisuusajattelu kyseenalaistaa myös perinteisen käsityksen siitä, että rahallinen tai muilla resursseilla tapahtuva korvaus voisi hyvittää aiheutettuja haittoja.

- Jos pieni saarivaltio jää nousevan merenpinnan alle, asukkaat menettävät pysyvästi heille tärkeän alueen ja paikkaidentiteettinsä. Mikään korvaus ei hyvitä sellaista haittaa.

Samoin jos vaikkapa kaivostoiminta pilaa läheisen mökkialueen asukkaiden mahdollisuuden puhtaaseen luontoon ja järveen, rahallinen korvaus tai säiliöissä paikalle tuotu puhdas vesi eivät korvaa menetettyä luontokokemusta.

- Tämän vuoksi ympäristöhaittojen arvottaminen taloudellisin mittarein on ylipäänsä hyvin ongelmallista, Kortetmäki painottaa.

Filosofinen näkökulma tärkeä

Ympäristöongelmien lähestyminen oikeudenmukaisuuden perspektiivistä tarjoaa uusia näkökulmia ympäristöpolitiikalle ja korostaa luonnon kykyä sopeutua laajoihinkin muutoksiin, kunhan ekologisten järjestelmien terveyttä ja elinvoimaisuutta suojellaan riittävän laajasti.

Kortetmäki painottaa sekä filosofian että biologian tutkimustiedon tärkeyttä ympäristökysymyksissä.

- Luonnontieteet tuottavat tietoa siitä, millainen ja missä tilassa maailma on. Filosofian tehtävä on tarjota järkiperäisiä ja harkittuja ehdotuksia siitä, miten meidän tulisi tähän tietoon reagoida.

Teea Kortetmäkitutki artikkeliväitöskirjassaan, miten nykyaikaisiin ympäristöongelmiin liittyviä vastuun ja oikeuksien kysymyksiä voidaan tarkastella oikeudenmukaisuuden käsitteistön kautta. Kortetmäki soveltaa filosofista teoriaa ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ekosysteemejä uhkaaviin haittoihin liittyvissä tutkimuksissa.

Abstract

This dissertation applies and develops the broad framework of environmental and ecological justice. It is a new relational approach to justice, whose elements have been introduced by David Schlosberg in his works on environmental and ecological justice. The present study provides a systematisation of the framework and applies it to contemporary environmental topics using the methods of conceptual analysis and case-implication critique. The m

26,00 €
Varasto: 
7