Olet täällä

Hyvä opettaja

Luokanopettajaopiskelijat liikuntakokemustensa ja opettajuutensa tulkitsijoina
Kari, Jaana
978-951-39-6522-8; 0356-1070
Jyväskylän yliopisto.
Studies in sport, physical education and health (233)
2016

Jaana Kari tutki liikuntapedagogisessa väitöskirjassaan luokanopettajaopiskelijoiden liikunnanopettajuuden kehittymistä opettajakoulutuksen aikana. Luokanopettajat opettavat lapsille liikuntaa kuuden ensimmäisen kouluvuoden ajan. Koululiikunnan laatuun vaikuttaa olennaisesti, millaisia liikunnan opettajia luokanopettajakoulutuksesta valmistuu. Hyvä opettajuus rakentuu ketjussa, jossa opiskelija tunnistaa omat lähtökohtansa, tunnustaa oppimistarpeensa ja saa opettajankoulutuksessa tukea persoonalliseen kasvuunsa.

Liikkujatyyppi ohjaa liikuntaan motivoitumista

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa Kari tutki, millaisista liikunnallisista lähtökohdista luokanopettajaopiskelijat aloittavat opintonsa. Aineistona käytettiin opiskelijoiden kirjoittamia liikuntaelämäkertoja (57 kpl). Elämäkerroista Kari löysi seitsemän erilaista liikkujatyyppiä (kilpailijat, uurastajat, elämysliikkujat, tuottajat, liikunnan kolhimat, terveyden korostajat ja liikunnan suurkuluttajat) eli tapaa kertoa omista liikuntaan liittyvistä kokemuksista ja suhtautua liikuntaan. Liikkujatyyppi ohjaa liikuntaan motivoitumista.

- Elämysliikkuja pitkästyy heti, jos liikuntatilanne vaikuttaa yksitoikkoiselta. Kilpailija puolestaan vetäytyy sivuun, jos hän epäröi onnistumisensa mahdollisuutta. Uurastajalle tärkeintä ovat määrälliset tavoitteet, sillä hänelle liikunta merkitsee mahdollisuutta olla ahkera ja saavuttaa työteliäisyydellä tyytyväisyys itseensä, Kari antaa esimerkkejä tyypeistään.

Opiskelijan liikkujatyyppi näkyy opettajaksi opiskelussa

Toisessa osassa viiden vuoden kuluttua Kari haastatteli yhden opiskelijan kustakin liikkujatyypistä. Haastatteluaineistosta hän tutki, miten eri liikkujatyyppejä edustavat opiskelijat olivat kokeneet luokanopettajaopinnot ja miten he tulkitsivat omaa opettajuuttaan opettajaksi valmistuessaan.

Liikunnan opiskelussa ja liikunnan opettajuuden kehittymisessä näkyi, kuinka intensiivisesti tuleva opettaja oli lapsuudessaan ja nuoruudessaan ollut mukana liikunta- ja urheiluharrastuksissa. Liikuntaharrastusten määrää enemmän opettajuuden kehittymiseen näytti kuitenkin vaikuttavan opiskelijan liikkujatyyppi. Tyyppi ohjaa sitä, miten paljon ja millaisia liikunnanopintoja opiskelija valitsee sekä mihin asioihin opiskelija kiinnittää huomiota opinnoissaan. Myös suoritettujen opintojen määrä vaikuttaa, millaiseksi opiskelija mieltää koulun liikuntakasvatuksen. Liikuntaan erikoistuminen eli liikunnan sivuaineopintojen (25 op) suorittaminen lisää huomattavasti opiskelijan liikuntakulttuurista, -pedagogista ja eettistä tietoisuutta sekä vahvistaa liikunnanopettajan identiteettiä.

- Riittävän laajojen liikunnan opintojen lisäksi olisi tärkeää, että opettajaopinnoissa opiskelijoita ohjattaisiin tunnistamaan oma liikkujatyyppinsä ja pohtimaan sen vaikutusta kehittyvään opettajuuteen, Kari toteaa ja muistuttaa, että jokaisesta tyypistä voi kehittyä hyvä opettaja.

Liikunnalliseen elämäntapaan kasvetaan elämyksellisesti monipuolisella liikunnalla

Laajasta aineistosta oli mahdollista tulkita myös, mitkä asiat tukevat lapsen ja nuoren kasvamista liikunnalliseen elämäntapaan. Karin tutkimus tuo uutta tietoa käytännön liikunnanopetuksen tueksi.

- Koululiikunnassa ja lasten liikuntaharrastuksissa pitäisi huomioida eri liikkujatyypit, tarjota kaikille mielekästä tekemistä ja huolehtia liikunnan elämyksellisestä monipuolisuudesta.

 

Tutkimus tiivistää liikunnan kokemuksellista tietoa ymmärrettävään kertomukselliseen muotoon ja auttaa opettajaa ymmärtämään sekä omaa suhdettaan liikuntaan että liikkujia, joille hän liikuntaa opettaa.

37,00 €
Varasto: 
10