Olet täällä

Hudozestvennoe ubranstvo cerkvej Valaamskogo monastryra XVII nacala XIX veka

Sipola, Olga
978-951-39-6768-0; 1459-4331
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in humanities (294)
2016

Laatokan Valamon luostarista säilynyt, sodan jaloista pelastettu ja Suomeen evakuoitu kirkkotaiteen kokoelma on harvinainen ja arvokas kokonaisuus. Vaikka ikonikokoelma on ilmiönä tuttu suomalaisille ja venäläisille asiantuntijoille, on sen tieteellinen tutkimus vielä alkuvaiheessa. Vanhimman 1700-luvun aineiston osalta tiedot ovat erityisen hataria; maalareita ei ole identifioitu eikä edes ikonien lukumäärää tiedetä tarkasti.

Sipola tutki väitöksessään Kristuksen kirkastumisen- ja Uspenie-kirkkojen pää- ja sivuinteriöörien ikonisisustusta kahdesta eri näkökulmasta: kokonaisuutena ja osina. Kirkkointeriöörien sisustusyhdistelmät rekonstruoitiin luostarin esineluetteloiden tietojen perusteella ja myös säilynyttä kuva-aineistoa käytettiin tutkimustyössä. Tekijöiden alkuperää jäljitettiin ikonimaalauskylistä ja -maalaamoista, ja tutkijan onnistui myös osoittaa, mihin paikallisiin venäläisiin traditioihin Valamon ikonit kuuluvat. Täten oli mahdollista paitsi esittää Valamon luostarin ikonit venäläisen taidehistorian kontekstissa, samalla myös lisätä puuttuvaa tietoa venäläisistä paikallistraditioista.

Väitöstyön tuloksena on noin sadan ikonin ja yhden ikonin esikuvan tieteellinen luettelointi, ikonografinen analyysi ja tyylipiirteiden kartoitus. Tutkimustyö osoitti, että ikonien maalarit olivat lähtöisin kolmesta eri kulttuurikeskuksesta: Laatokan ympäristöstä, Jaroslavlista ja Tveristä. Nämä maalarit siirsivät Valamon luostarikirkkoihin omien taidealueidensa 1700- ja 1800-lukujen tunnusomaiset piirteet.

Valamon Kristuksen kirkastumisen ja Uspenie-kirkon ikonostaasien aiheiden analyysi toi esille sen, että luostarien kirkkojen pääteemana oli Jumalanäidin kunnioitus ja ylistys. Jumalanäidin kultin nousu osoittaa, että Valamon luostarin piti olla samanhenkinen useiden muiden Jumalanäidille pyhitettyjen kirkkojen ja luostareiden - kuten Kiovan luolaluostarin - kanssa. Valamon ikonisisustusten vaikutus levisi Laatokan ympäristöön heti 1700-luvun loppupuolella.

Väitöstutkimuksessa sivuttiin pääproblematiikan rinnalla myös muutamia muita aiheita, kuten Valamon luostarin rakentamisen syitä ja kirkkotaiteen kronologiaa 1700-luvulla. Kiinnostavia sivukysymyksiä heräsi esimerkiksi Pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaisien ikonografiasta sekä Valamon luostarin identiteetin etsinnästä muiden Laatokan luostareiden joukossa.

 

40,00 €
Varasto: 
11