Olet täällä

The global politics of celebrity humanitarianism

Yrjölä, Riina
978-951-39-5690-5; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (498)
2014

Väitöksessään Yrjölä on keskittynyt analysoimaan ns. julkkishumanitaristien Afrikka-representaatioita, kuvastoja ja käsityksiä - totuuksia ja todellisuuksia, joka aihepiirin aiemmissa tutkimuksissa ovat jääneet vaikka kriittistä huomiota.

Työn tapaustutkimukset ovat Bob Geldof ja Bono - kaksi tunnetuinta ja juhlituinta tämän ajan ns. julkkishyväntekijää läntisessä mediassa.

Tutkimus tuo esille kuinka näiden kahden tuottamia ymmärryksiä ja kuvastoja määrittelee binäärinen, poispyyhkivä ja hierarkkinen kolonialistinen ajattelumalli.

Osoittamalla, miten Geldofin ja Bonon toimintaa leimaa kolonialistinen dikotominen maailmankatsomus, väittelijä esittää kriittisen näkemyksen julkkishumanitarismin emansipatorisesta potentiaalista, joka siihen yleensä julkisessa ja akateemisessa keskustelussa liitetään.

Koska näiden ns. julkkishyväntekijöiden kampanjoita pidetään moraalisina ja oikeutettuina, toiminnan vaikutusten tai niitä määrittelevien historiallisten sääntöjen kyseenalaistaminen on ollut vaikeaa suurimmalle osalle politiikan tutkijoista.

Bonon ja Bob Geldofin humanitaarinen toimijuus ja subjektiivisuus pohjautuvat länsimaalaisten kyseenalaistamattomaan ja historiattomaan ylivertaisuuteen, joka rakentuu rodun, luokan ja sukupuolen keskinäisiin suhteisiin.

Mediadiskursseissa Bono ja Geldof määritellään puolueettomina, vaikutusvaltaisina, uhrautuvina ja itsenäisinä maailmankansalaisina, jotka edistävät yhdenvertaisuutta ja myötätuntoa afrikkalaisia kohtaan. Näiden nähdään elävän kehityksen prosessien, rauhan ja inhimillisen turvallisuuden - ”pohjoisen” ulkopuolella.

Yksilötasolla nämä subjektiviteetit vahvistavat myyttiä länsimaalaisten ylivoimaisesta kyvystä, rohkeudesta ja velvollisuudesta toimia maailmanlaajuisen ihmisyyden suojelijoina ja edistäjinä. Globaalilla tasolla ne määrittävät erityisen näkemyksen siitä, kuka voi edustaa maailmanlaajuista ihmisyyttä, kuten myös sen, miten ja kenen varaan oikeutettu humanitaarisuus rakentuu. Tällainen ajattelu johtaa ”lännen” ja ”Afrikan” kyseenalaistamattomiin ja tarkasti rajattuihin maailmanpoliittisiin rooleihin, toimijuuksiin ja oikeuksiin.

Yhteenkietoutuneiden myötätunnon ja paheksunnan diskurssien kautta Geldofin ja Bonon kuvastoissa ”Afrikka” on yhtäaikaisesti sairas, jälkeenjäänyt ja katastrofaalinen ”helvetti” jossa edistyksellisten ja modernien länsimaiden liberaalien humanitaarisia arvoja ei sovelleta, ja länsimaalaisten passiivinen, rauhaisa ja kaunis ”koti” jota leimaa ajattomuus ja muuttumattomuus.

 

10,00 €
Varasto: 
5