Olet täällä

Fogalmak szuletesenel

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen 1850-80 közötti munkassaganak elemzese
Nagy, Vince Robert
978-951-39-5327-0; 1459-4323
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in humanities (209)
2013

Väitöskirjan tavoitteena on rekonstruoida älyllisen ja ideologisen keskustelun käsitteistöä ajanjaksolla 1850-1880 Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen tekstien avulla. Tämä aikajakso on useissa aiemmissa tutkimuksissa tulkittu kansallisen heräämisen ajaksi, mutta lähestymistavat ovat pääsääntöisesti olleet yksipuolisia. Uusia kansakunnan rakentumisprosessin tulkintamahdollisuuksia voi löytyä tuona aikana sosiaalisissa ja poliittisissa konteksteissa esiintyneiden relevanttien keskeisten käsitteiden avulla.

Vince Róbert Nagy analysoi väitöstutkimuksessaan käsitteitä, joita Yrjö-Koskinen käytti tieteellisissä ja julkisissa keskusteluissa. Nagy tutki esimerkiksi, miten Yrjö-Koskinen käsitteli artikkeleissaan murtuvan sääty-yhteiskunnan ilmiöitä kuten maalaisväestön ”pauperismia”, köyhyyttä, ja toisaalta talonpoikien rikastumista. Yrjö-Koskisen kanta sosiaalisiin kysymyksiin perustui kristilliseen etiikkaan sekä määrätietoisesti rakennetulle historialliselle pohjalle

Yrjö-Koskisen kirjoitukset tarjoavat laajan tutkimuspohjan sille, kuinka fennomaaniliike osallistui poliittisiin keskusteluihin ja mitä keskeisiä käsitteitä ja retorisia rakenteita se käytti rakentaessaan vahvaa poliittista identiteettiä.

1850-luvun lopulla ja 1860-luvun alussa Yrjö-Koskinen oli julkisen moralismin edustaja, joka perusteli sosiaalisia uudistuksia yhdistämällä moderneja liberaaleja ajatuksia kristilliseen moraaliin. Hänen perusnäkemyksensä pysyi samana myös 1870-luvulla, jolloin hän analysoi taloudellisen kasvun moraalisia näkökohtia. Vuoden 1863 jälkeen Suomen valtiopäiviä alettiin pitää säännöllisesti, ja Yrjö-Koskinen edusti Suomalaisen Puolueen pääsuuntausta tärkeimmissä kysymyksissä, esimerkiksi vaalijärjestelmän vallanjaon suhteen. Hänen julkaisujensa ja artikkeliensa poliittiset käsitteet heijastelivat hänen vakaata näkemystään, ja hän keskittyi pääasiassa Suomen kansakunnan historian tieteelliseen uudistamiseen. Hänen työnsä yhtenä jatkuvana pääteemana oli yhteiskunnan käsite.

Yrjö-Koskinen tulkitsi yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta poliittisuuteen ja yhteiskunnallisuuteen jakautuneen vapauden kautta. Hänen väitöskirjansa (1862) oli yksi ensimmäisistä vaiheista, joilla hän määritteli historiankirjoituksissaan Suomen kansan historiallisena kansakuntana. Tutkimus oli keskeinen tekijä suomalaisten ja unkarilaisten välien lähenemisessä määritellen kansat muinaisen suomalais-ugrilaisuuden edustajiksi. Tämä akateeminen väite oli pohjana Paul Hunfalyn ja Yrjö-Koskisen väliselle kirjeenvaihdolle 1860-1870. He molemmat tulkitsivat oman kansakunnan ratkaisuksi slaavilaisten kansojen hyökyaaltoa vastaan.

 

7,00 €
Varasto: 
7