Olet täällä

Erityinen ystävyys

Miehen ja naisen välinen rakkaus uuden ajan alun Suomessa (n. 1650-1700)
Kietäväinen-Sirén, Hanna
978-951-39-6094-0; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (245)
2015

Hanna Kietäväinen-Sirén tarkastelee väitöskirjassaan käsityksiä ja kokemuksia miehen ja naisen välisestä rakkaudesta suurvalta-ajan Suomessa. Sukupuolten välisen suhteen on esimodernissa maatalousyhteiskunnassa oletettu olleen välineellinen ja etäinen, kun taas intiimi vastavuoroinen rakkaus on nähty modernin, tasa-arvoisen yhteiskunnan ilmiönä. Kietäväinen-Sirén kumoaa tämän myytin ja osoittaa, että rakkaus oli myös esimodernissa yhteiskunnassa oleellinen osa miesten ja naisten välisiä suhteita. Ajan yhteiskunnassa sukupuolten välinen rakkaus oli ”erityistä” ystävyyttä: aviopuolisoiden väliseen suhteeseen rinnastuvaa läheisyyttä ja kunnioitusta sekä ennen kaikkea seksuaalista.

Kietäväinen-Sirénin tutkimuksen aineisto muodostuu sadoista sukupuolten välistä suhdetta käsittelevistä oikeustapauksista, esimerkiksi salavuoteuksista, huoruuksista, avioriidoista, perheväkivallasta ja lapsenmurhista sekä niissä esitetyistä todistajanlausunnoista. Kietäväinen-Sirénin lähdeaineisto sekä sen käyttötapa antaa äänen aiemmassa tutkimuksessa syrjään jääneille tavallisille naisille ja miehille: aviomiestä välillä kyseenalaisinkin keinoin etsiville piioille, riiteleville aviopareille, huoruuden syntiin langenneille isännille ja renkeihinsä rakastuneille aatelisnaisille.

Varhaismoderneille suomalaisille rakkaus oli sydämen tuntemus, joka heräsi vastauksena kauneuteen ja hyvyyteen. Avioliittoon johtavan rakkauden synnytti Jumala, mutta avioliiton ulkopuolisen syntisen rakkauden taustalla saattoi olla myös noituus. Rakkautta osoitettiin rakastelulla ja hellyydellä, lahjoilla, luottamuksellisuudella ja vastavuoroisilla palveluksilla. Puolison pahoinpitely taas oli merkki rakkauden puutteesta. Ajan yhteiskunnassa rakkauden tiukka säätely oli myös tärkeä valtapolitiikan väline, jolla alamaisten elämää ohjattiin esivallan ideologian mukaiseksi.

Tutkimusajasta erityisen mielenkiintoisen tekee se, että tuolloin vakiinnutettiin luterilainen uskonto, joka määritti suomalaisten maailmankuvaa pitkälle 1900-luvulle asti. Näin Kietäväinen-Sirénin tutkimus ottaa myös osaa avioelämää ja perhettä koskevaan nykykeskusteluun sekä antaa pohjaa sen historialliselle arvioinnille. Kuumat tunteet tai avioliiton ulkopuoliset seksisuhteet eivät todellakaan ole vain nykymaailman ilmiöitä.

 

30,00 €
Varasto: 
7