Olet täällä

'Energiemix' versus 'Energiewende'

Competing conceptualisations of nuclear energy policy in the German parliamentary debates of 1991-2001
Kaarkoski, Miina
978-951-39-6737-6; 1459-4323
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in humanities (290)
2016

Saksan voimakasta ydinenergiavastaisuutta ja maan päätöstä luopua ydinenergiasta kokonaan selittää ennen kaikkea Natsi-Saksan ja DDR:n kokemuksista kumpuava pelko epädemokraattisesta ja voimakeinoja kansalaisiaan vastaan käyttävästä valtiosta. Tämä käy ilmi Miina Kaarkosken väitöstutkimuksesta.

- Saksalaisessa keskustelussa ydinenergian vastustajat ovat esittäneet ydinenergian niin vaarallisena, että sen käyttö ja sen jätehuollon turvaaminen vaatii valtiolta äärimmäistä voimankäyttöä, joka puolestaan johtaa vastustajien mielestä pahimmillaan jopa demokraattisen valtion tuhoon. Näitä 1900-luvun poliittisista kokemuksista nousevia pelkoja on ilmaistu puhumalla atomivaltiosta, joka ei kunnioita demokraattisia perusoikeuksia tai tee päätöksiä demokratian periaatteiden mukaisesti. Atomivaltiopelkoja ei ole pidetty vain uhkakuvina, vaan erityisesti 1990-luvulla ydinjätekuljetusten nostattaman massiivisen konfliktin mielenosoittajien, poliisivoimien ja valtiovallan välillä katsottiin todistavan pelot todeksi, Kaarkoski toteaa.

Kaarkoski tutki väitöskirjassaan, miksi Euroopan talousmahti Saksa on tehnyt kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen poliittisen päätöksen ydinenergiasta luopumisesta ja energiahuollon reformista eli niin kutsutusta energiakäänteestä.

Tšernobyl horjutti, Fukushima sinetöi

Tutkimus vahvistaa Tšernobylin vuoden 1986 ydinvoimalaonnettomuuden ratkaisevan merkityksen saksalaiselle ydinenergiapoliittiselle keskustelulle. Se jakoi puoluekentän voimakkaasti kahteen leiriin, ja johti lopulta Saksan parlamentin vuonna 2001 hyväksymään lakiin ydinvoimaloiden alasajosta 2020-luvun alkuun mennessä.

- Toisin kuin monissa muissa maissa, ydinvoimavastaisuus ei suinkaan lientynyt, vaikka Tšernobylista kului aikaa ja ilmastonsuojelutavoitteet kiristyivät. Fukushiman maaliskuun 2011 ydinvoimalaonnettomuus sinetöi ydinenergian kohtalon, sillä sitä pidettiin lopullisena todisteena siitä, ettei ydinenergian käyttäminen ollut turvallista edes Saksan kaltaisessa demokraattisessa, vakaassa ja kehittyneessä yhteiskunnassa. Fukushiman jälkeen kahdeksan ydinreaktoria suljettiin lähes välittömästi, ja myös aiemmin ydinenergiamyönteiset puolueet alkoivat tukea luopumista.

Kaarkosken mukaan Saksan ydinvoimapolitiikka on konkreettinen osoitus siitä, että poliitikkojen puheilla ja sanavalinnoilla on ratkaiseva merkitys sille, millaisia päätöksiä tehdään. Sanavalinnat vaikuttavat voimakkaasti ihmisten käsityksiin ja sitä kautta poliittisen keskustelun suuntaan ja päätöksentekoon.

- Esimerkiksi suomalaisessa poliittisessa keskustelussa ydinenergiasta puhutaan ennen muuta välttämättömänä ilmastonsuojelun ja talouden kannalta. Samanlainen ydinenergian käytön välttämättömyys ei ole hallinnut saksalaisten poliitikkojen puheita 1990-luvun alun jälkeen. Sen seurauksena muita energiamuotoja ja -ratkaisuja on Saksassa kehitetty jatkuvasti, kun taas Suomi on tukenut ydinvoiman lisärakentamista.

 

28,00 €
Varasto: 
9