Olet täällä

Debating "the ABCs of parliamentary life"

The learnig of parliamentary rules and practices in the late nineteenth-century Finnish Diet and the early Eduskunta
Pekonen, Onni
978-951-39-5842-8; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (505)
2014

Onni Pekonen nostaa esiin suomalaisen parlamentarismin unohdetun historian ja tarjoaa sen toiminnan tarkasteluun uuden näkökulman. Aiemmassa eduskuntaa koskevassa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussakin aihetta on lähestytty parlamentaarisen hallitusjärjestelmän kautta. Eduskunnan tehtävinä on korostettu hallitusohjelman ja vaaleissa muotonsa saaneen ”kansan tahdon” toteuttamista. Samalla menettelytapojen roolia - sitä, miten kysymyksiä parlamentissa käsitellään ja niistä kiistellään - on väheksytty.

1800-luvun lopun Suomen säätyvaltiopäivien ja varhaisen eduskunnan keskustelut parlamentaarisen elämän kehittämisestä nostavat esiin käsityksen parlamentaarisesta toiminnasta tietynlaisena tapana puhua, keskustella, harkita ja tehdä päätöksiä. Tämä unohdettu näkökulma oli läsnä myös aikakauden ulkomaisissa keskusteluissa.

Ulkomaisia debatteja hyödynnettiin oletettua laajemmin

Tutkimus hyödyntää hiljattain digitoituja, aiemmin tutkimattomia sanomalehtiaineistoja ja kuvaa suomalaisen parlamenttielämän alkua oppimisprosessina. Valtiopäivätoiminnan käynnistyessä yli viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen vuonna 1863 suomalaisilla toimijoilla ei ollut kokemusta valtiopäivätyöstä eikä selkeää käsitystä sitä ohjaavista menettelytavoista.

Aiempi tutkimus on kuvannut suomalaisten menettelytapojen periytyneen mekaanisesti ruotsalaisesta valtiopäiväperinteestä. Sanomalehtiaineistojen analyysi kuitenkin paljastaa, että menettelytapoja muotoiltaessa hyödynnettiin laajasti eri maiden esimerkkejä ja keskusteluja. Suomi pystyi hyötymään roolistaan ”myöhästyjänä” kansainvälisessä parlamenttikehityksessä ja käymään vertailua eri maiden kokemusten ja käytäntöjen pohjalta. Sanomalehtiä käytettiin välineenä ulkomaisten esikuvien opiskeluun ja areenana suomalaisista menettelytavoista käydylle keskustelulle.

Menettelytavat poliittisena kiistakysymyksenä

Väitöstutkimus nostaa esiin aiemmin huomioimatta jääneitä ja eduskuntatyötä yhä tänäkin päivänä luonnehtivia parlamenttikäsityksiä. Suomen kehitys ei ollut yhtenäinen oppimisprosessi, vaan kiistojen taustalla vaikuttivat erilaiset näkemykset parlamentin luonteesta ja tehtävistä. Tämä näkyi muun muassa ulkomaisten esimerkkien valikoivana käyttönä.

Väittelijä esittää uusia tulkintoja poliittisten ryhmien ja historiallisten merkkihenkilöiden kuten J. V. Snellmanin positioista suomalaisen parlamentarismin kehittämisessä. Tutkimus osoittaa myös, että Helsingfors Dagblad -sanomalehden ympärille ryhmittyneillä ruotsinkielisillä liberaaleilla oli keskeinen rooli parlamentaaristen menettelytapojen ja käsitteistön tuomisessa Suomeen.

Pekosen mukaan menettelytapojen merkitystä tulisi tuoda vahvemmin esiin eduskunnasta käydyssä keskustelussa. Tässä mielessä nykykeskusteluilla olisi opittavaa väitöskirjassa käsitellyistä historiallisista lehdistödebateista.

 

15,00 €
Varasto: 
6