Olet täällä

Concurrent endurance and strength training

Neuromuscular, cardiorespiratory and hormonal effects of the exercise order in previously untrained and recreationally endurance trained men
Schumann, Moritz
978-951-39-6419-1; 0356-1070
University of Jyväskylä.
Studies in sport, physical education and health (230)
2015

Väitöskirjan tarkoituksena oli tutkia, vaikuttaisiko kestävyysharjoitus negatiivisesti välittömään voimaharjoitukseen, ja sitä kautta haittaisi voiman ja lihaskasvun kehittymistä. Lisäksi tutkittiin yhdistelmäharjoittelun vaikutusta kestävyysjuoksijoiden suorituskykyyn.

Väitöstutkimus koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa 18-40 vuotiaat, aiemmin harjoittelemattomat miehet toteuttivat 24 viikon ajan yhdistettyä voima- ja kestävyysharjoittelua 2-3 kertaa viikossa yhdistäen aina kummatkin harjoitusmuodot samaan harjoituskertaan, mutta eri järjestyksessä. Osa koehenkilöistä aloitti kaikki harjoituksensa aina kestävyysharjoituksella ja osa voimaharjoituksella. Tutkimuksen toisessa osassa tutkittavat olivat saman ikäisiä, mutta kestävyysjuoksua harrastavia miehiä. Kaikki nämä tutkittavat suorittivat 4-6 kestävyysharjoitusta viikossa. Lisäksi osa suoritti kahden uuvuttavan kestävyysharjoituskerran päätteeksi heti voimaharjoituksen.

Väitöskirjan tulokset osoittivat ennen harjoittelujakson alkamista toteutetun yhdistetyn harjoituksen anabolisen vasteen olevan heikompi, kun kuormitus aloitettiin kestävyysharjoituksella verrattuna päinvastaiseen järjestykseen. Tätä ilmensi etenkin alentunut testosteroni-hormonin pitoisuus vielä kahden päivän kuluttua harjoituksesta. Palautumisen aikaista eroa ei kuitenkaan havaittu enää 24 viikon harjoitusintervention jälkeen. Vaikka kummatkin aiemmin harjoittelemattomat ryhmät lisäsivät yhtä paljon maksimivoimaa ja lihasmassaa harjoitusjakso aikana, voimantuottonopeus kehittyi vain ryhmällä, joka teki voimaharjoituksen aina ensin. Lihasvoima ei myöskään kehittynyt kestävyysharjoitelleilla juoksijoilla, jotka suorittivat voimaharjoituksen aina kestävyysharjoituksen jälkeen. Tällainen voimaharjoittelu ei myöskään tuonut kestävyysjuoksijoille lisäetua kestävyyssuorituskykyyn verrattuna pelkän kestävyysharjoittelun toteuttamiseen.

Voima- ja kestävyysharjoitusten järjestyksellä ei ole väliä

Näiden tulosten perusteella todettiin, ettei voima- ja kestävyysharjoitusten järjestyksellä ole väliä kuntoilijoiden kehityksen kannalta. Harjoitusjärjestyksen valinta voi siis tapahtua henkilökohtaisten mieltymysten mukaisesti. Harjoittelun alkuvaiheessa palautuminen saattaa kuitenkin pitkittyä, mikäli kestävyysharjoitus suoritetaan ennen voimaharjoitusta, joten harjoitusmäärä ja -tiheys tulee pitää maltillisena harjoittelua aloiteltaessa. Suoritettaessa 2-3 kertaa viikossa noin 90-120 minuutin kestoista yhdistelmäharjoitusta, voidaan kummallakin harjoitusjärjestyksellä parantaa fyysistä kuntoa sekä kehonkoostumusta.

Kestävyysjuoksutaustan omaavilla miehillä ei kestävyysharjoituksen jälkeen toteutettu voimaharjoitus johtanut voimantuotto-ominaisuuksien kehittymiseen eikä edesauttanut kestävyyssuorituskyvyn kehittymistä verrattuna vain kestävyysharjoittelua suorittaneisiin koehenkilöihin. Jotta kestävyyssuoritus voitaisiin optimoida, lienee edullista, että kestävyysurheilijat suorittaisivat voimaharjoituksen ennen kestävyysharjoitusta ja/tai eriyttäisivät voima- ja kestävyysharjoitukset eri päiville.

 

15,00 €
Varasto: 
14