Olet täällä

"Auttaminen on molemminpuolinen ilo!"

Avustaviin perheenjäseniin perustuva auttaminen suomalaisissa perheyrityksissä auttajan näkökulmasta tarkasteltuna
Huotari, Eija Irmeli
978-951-39-5323-2; 1457-1986
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in business and economics (130)
2013

Ilman palkkaa ja näkyvää roolia työskenteleville perheenjäsenille perheyrityksessä mukana oleminen on elämäntapa. Avustavat perheenjäsenet tekevät usein työtään hyväntekijän, uhrautujan ja harjoittelijan tai asiakaspalvelijan roolissa. Heissä on myös iloisia auttajia, auttamismyönteisiä ja asiantuntijoita.

Huotarin väitöstutkimuksen perusteella voi arvioida, että pienissä perheyrityksissä auttaminen on yhtä olennainen asia kuin perhe, liiketoiminta ja omistaminen. Ilman palkkaa työskentelevillä perheenjäsenillä on merkittävä osa yrityksen hyvän tuloksen ja liiketaloudellisen menestymisen saavuttamisessa.

Perheyrityksessä auttaminen onnistuu, mikäli perheen sitoutuminen yritykseen on vahva. Jotta puolison rooli auttavana perheenjäsenenä onnistuu, on puolisoiden keskinäinen suhde oltava kunnossa ja puolisoiden kommunikaation toimittava hyvin, sillä yrityksen asiat tulevat usein kotiin ja kotiasiat yritykseen.

Koska palkaton työ perheyrityksessä on epäitsekästä toimintaa muiden auttamiseksi, muodostuu yhdeksi motiiviksi altruismi. Altruismiin liittyvät myös meemit, eli kulttuurigeenit, joiden avulla perheyrittäjyyteen liittyvä kulttuuri ja auttamishalu siirtyvät sukupolvelta toiselle. Altruismi on usein motiivina auttamiseen yrittäjäperheiden isovanhemmilla ja taas vastavuoroinen altruismi yrittäjäperheen lapsilla, jotka sukupolvenvaihdoksen yhteydessä ottavat perheyrityksen omistukseensa tai jossakin elämänvaiheessa työskentelevät siellä. Auttaminen vaatii myötäelämistä eli empatiaa, mihin perheenjäseniä voidaan kasvattaa. Parhaimmillaan auttaminen on molemminpuolinen ilo niin auttajalle kuin autettavallekin.

Suomalaisten perheyritysten perheenjäseniltään saama apu näyttäytyy väitöstutkimuksessa hyvin haastavana ja moni-ilmeisenä. Tutkimuksen keskiössä oleva auttaminen on usein muodostunut elämäntavaksi, jossa ei lasketa työtunteja, aamuja, iltoja, vapaahetkiä tai loma-aikoja. Työssä näkyy vahva sitoutuneisuus perheyrittäjyyden kehittämiseen.

Perheyrityskontekstissa tarvitaan hyvää kommunikaatiota, mikä auttaa perheyrityksen asioiden ja ongelmien ymmärtämistä perheessä. Perheenjäsenet auttavat myös kuuntelemalla ja keskustelemalla perheyrityksen asioista kotona. Hyvä kommunikaatio auttaa myös konfliktien ja ihmissuhdeongelmien ratkaisemisessa. Heikosta kommunikaatiosta voi olla seurauksena ristiriitoja, ihmissuhdeongelmia ja konflikteja, jotka pahimmillaan voivat johtaa ihmissuhteen hajoamiseen. Sosiaalinen herkkyys, ns. kasvotyö, tarkoittaa perheyrityksessä kasvojen säilyttämistä ja sitä, että toimijoilla on herkkyyttä vuorovaikutustilanteessa. Perheyrityksessä auttamisesta seuraa parhaimmillaan työniloa, mistä muodostuu sisäinen motivaatio työskennellä palkatta.

Avustaviksi perheenjäseniksi luokitellaan henkilöt, jotka toimivat perheyrityksissä yrittäjäperheenjäseninä ilman palkkaa ja näkyvää roolia. Määrällisenä ilmiönä avustavat perheenjäsenet Suomessa ovat merkittävä ryhmä. Lisäksi perheyrityksessä voi työskennellä palkatta lukuisia tilastoihin kuulumattomia perheenjäseniä.

Tutkimus on laadullinen monitapaustutkimus, jossa on haastateltu avustavia perheenjäseniä useissa eri alojen mikrokokoisissa perheyrityksissä Suomessa. Teorian ja haastattelujen pohjalta on luotu malli, joka ilmentää avustavien perheenjäsenten auttamista suomalaisissa perheyrityskontekstissa, auttamisen merkitystä ja tehokkuutta sekä motiiveja ja rooleja auttamisprosessissa. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja analysoida auttamisprosessia sekä perheenjäsenten motivoitumista ja aitoutumista auttamiseen.

7,00 €
Varasto: 
9