Olet täällä

Adaptation to world trends

A rereading of the May Fourth Movement radicalization
Haapanen, Jarkko
978-951-39-5113-9; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (463)
2013

Haapanen tarkastelee väitöskirjassaan Kiinan kommunistisen puolueen perustamista edeltäneen Toukokuun neljännen päivän liikkeen julkaisuja vuosien 1918 ja 1921 väliseltä ajalta käsitehistoriallisesta näkökulmasta.

Haapanen osoittaa, että kiinalaisoppineisto tuotti keskenään kilpailevia versioita Kiinan kansainvälisen toimintaympäristön mahdollisuuksista ja välttämättömyyksistä. Siinä missä aiempi tutkimus on usein painottanut Kiinan ulkopuolisten tapahtumien ja kehityskulkujen merkitystä yliopistojen ympärille rakentuneen liikkeen radikalisoitumisessa, Haapanen keskittyy ideologisiin kamppailuihin liikkeen sisällä. Tutkimus osoittaa, että luokkataistelukielen relevanssi perusteltiin kommunistisen liikkeen alkuvaiheessa Kiinan tarpeella sopeutua 'vallitsevaan maailman trendiin'. Kiinan kommunistisen puolueen perustajat esittivät Kommunistisen internationaalin tämän trendin määrittäjänä.

Ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen uudistusmieliset kiinalaisjulkaisut julkaisivat lukuisia artikkeleita, joissa käsiteltiin uudenlaisen aikakauden syntyä. Näissä kirjoituksissa demokratian ja yhteistyön henki esitettiin vastalääkkeenä imperialismille ja militarismille. Yhteistyön (eng. mutual aid) käsite oli omaksuttu venäläisen Pjotr Kropotkin teksteistä, joissa hän kyseenalaisti sosiaalidarvinistisen kilpailua ja konfliktia korostavan evoluutiotulkinnan pätevyyden. Tässä kontekstissa myös lokakuun vallankumous Venäjällä rinnastettiin demokraattiseen maailman trendiin.

Haapanen kuvaa tutkimuksessaan prosessia, jossa yhteistyön ja demokratian henki siirretään syrjään maailman trendin käsitteen keskiöstä. Luokkakonfliktin ja vallankumouksen välttämättömyyttä Kiinassa perustellaan sopeutumisena vallitsevaan maailman trendiin, ei niinkään seurauksena tuotantovoimien kehittymiselle teollistumisen myötä.

Useat keskeiset politiikan käsitteet, kuten demokratia, vapaus, yksilö ja sosialismi saavat Kiinan kommunistisen puolueen syntyvaiheessa merkityksiä, joilla on ollut kauaskantoisia vaikutuksia Kiinan poliittisessa käsitteistössä 1900-luvulla. Tässä luokkataistelukielessä 'todellinen demokratia' ja 'todellinen vapaus' esitetään ihanteina, jotka voivat toteutua ainoastaan vallankumouksen ja proletariaatin diktatuurin seurauksena. Kesällä 1921 virallisesti perustettu Kiinan kommunistinen puolue luopui luokkataisteluparadigman voimakkaasta korostamisesta vasta Kulttuurivallankumouksen jälkeen, 1970-luvun lopulla.

 

5,00 €
Varasto: 
4