Olet täällä

The acquisition of early reading skills

The influence of the home environment in Lusaka, Zambia
Chansa-Kabali, Tamara
978-951-39-5799-5; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (502)
2014

Lukemaan oppimisen tutkimuskohteena ovat useimmin koulut, koululuokat ja se, miten kieltä opetetaan. Tamara Chansa-Kabalin väitöstyö tuo asiaan toisen ulottuvuuden selvittämällä kotiympäristön osuutta sambialaislasten lukutaidon varhaiseen oppimiseen - sekä kirjaintuntemukseen että yksinkertaisten kirjoitettujen tavujen ja sanojen tunnistamiseen.

Kotiympäristö tarjoaa lapselle lähtökohtaisen sosiaalisen tuen kehityksen eri alueille, mukaan lukien lukutaidon edellyttämälle kielelliselle kehitykselle. Tutkijat ovat raportoineet miten lasten kotiympäristössään kohtaamat asiat pohjustavat lukijaksi kehittymistä. Pääosa tästä tutkimuksesta on kuitenkin peräisin läntisistä maista ja Euroopasta. Ne harvat tutkimukset, jotka on tehty Afrikassa kotiympäristön vaikutuksista, ovat tuoneet esiin samanlaisia tuloksia kuin teollistuneissa maissa tehty tutkimus.

Tamara Chansa-Kabalin väitöstyö oli osa laajempaa, Suomen Akatemian kehitystutkimuksen varoista rahoitettua tutkimushanketta, joka tunnetaan nimellä Sambian lasten lukutaidon tuki -hanke (Reading Support for Zambian children) RESUZ. Lisäksi työskentelyä on tuettu Suomen ulkoministeriön HEI ICI -korkeakouluyhteistyörahoituksella, jolla on perustettu Sambian yliopistoon lukutaitokeskus CAPOLSA. Molempia hankkeita koordinoitiin Jyväskylän yliopiston Agora Centeristä.

RESUZ-hankkeen tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat koulunsa aloittavien lukemaan oppimiseen. Tutkimusasetelma oli kokeellinen. Hankkeeseen rekrytoitiin 576 lasta 42 koulusta Lusakan kaupunkialueelta. Osa lapsista harjoitettiin Suomessa Ekapelinä tunnetulla GraphoGame-menetelmällä. Nyt esillä oleva tutkimus keskittyi kotiympäristön vaikutukseen sekä kvantitatiivisten että kvalitatiivisten menetelmien avulla RESUZ-tutkimusasetelmassa.

GraphoGame-menetelmän vaikutusta selvitettiin

42 koulun joukosta Lusakan alueelta valittiin yhdeksästä koulusta 72 ekaluokkalaisen kotiympäristöä arvioitavaksi strukturoidulla kyselytutkimuksella. Arviointiaika oli kouluvuoden loppuvaihe. Havainnoitavia kohteita hahmotettiin lukutaidon saavuttamista edeltävinä tilanteina. Huomio kohdistettiin erityisesti lapsiin (N=12), jotka edustivat parhaimmin ja huonoimmin Graphogame interventiota edeltävissä lukutaitoarvioissa. Tätä selvitystä tehtiin puolistrukturoitua syvähaastattelua käyttäen.

Lukutaitoja arvioitiin observoimalla tietämystä kirjoituksen piirteistä (kirjaintietoisuutta) ja arvioimalla dekoodausta (kirjoitustaitoa) tavoilla, joita RESUZ-hankkeen pohjaksi oli kehitetty aiemmin Sambiassa tehtyjen pilottitutkimusten avulla. Arviointeja tehtiin kahdessa vaiheessa ensimmäisen kouluvuoden aikana, ennen ja jälkeen ajankohdan, jona osa lapsista osallistui Graphogame-pohjaiseen interventioon.

Varallisuuskin vaikuttaa

Perheen varallisuudella, kuten sillä oliko kotona sähköt, hella, televisio, juokseva vesi ja auto, oli merkitsevä positiivinen yhteys lapsen lukutaitoon. Myös luettavan materiaalin, esim. lasten kirjoja saatavuutta arvioitiin. Lisäksi vanhempien asenteet vaikuttivat; mitä tärkeämpänä lapsen lukutaitoa perheessä pidettiin, sitä parempi se oli. Tutkimus osoitti, että myös muut lapsen läheiset aikuiset kuin vanhemmat olivat aktiivisia lukukokemusten tarjoamisessa. Ne lapsista, joilla oli tällaista vuorovaikutusta vanhempien henkilöiden kanssa, saivat merkitsevästi parempia testituloksia lukutaidon arvioinneissa kuin muut samanikäiset. Edistyneimmät lukemaan oppijat olivat saaneet kotiympäristössään lukemiseensa enemmän tukea.

 

10,00 €
Varasto: 
8