Olet täällä

Accountability in couple therapy for depression

A mixed methods study in a naturalistic setting in Finland
Kuhlman, Ilpo
978-951-39-5422-2; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (482)
2013

Ilpo Kuhlmanin tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää menetelmiä masennuksen pariterapeuttisessa hoidossa tapahtuvan terapiamuutoksen todentamiseksi. Terapiamuutoksen todentaminen on noussut merkittäväksi tekijäksi arvioitaessa psykoterapian vaikuttavuutta. Terapiamuutoksen todentamisella tarkoitetaan, että ymmärretään sekä potilaan että terapeutin kokemusta ja havaintoja terapiasta ja terapian aikana tapahtuneesta oiremuutoksesta. Lisäksi olennaista on, että terapiaprosessissa tapahtunut muutos on todistettavissa tieteellisin menetelmin tapahtuvassa avoimessa tarkastelussa ja arvioinnin tulokset ovat saatavilla sekä potilaille että terapeuteille, ja myös muille sidosryhmille, kuten hoitoa maksaville tahoille.

Masennus on yksi eniten diagnosoiduista sairauksista aikuisväestössä, ja se aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja sekä ennenaikaista eläköitymistä. Taloudellinen tilanne yhteiskunnassa asettaa haasteita terveydenhuollon palvelujen ylläpitämiselle, ja sen myötä tarvitaan entistä kustannusvaikutteisempia hoitomuotoja. Nämä asetelmat tuovat tarvetta kehittää masennuspotilaiden hoitoa ja kuntoutusta olemassa olevilla resursseilla.

Tutkimus toteutettiin luonnollisissa hoito-olosuhteissa, ja se tehtiin ns. mixed methods -asetelmalla, jossa tutkimusaineisto koostuu sekä määrällisestä että laadullisesta aineistosta. Osallistujat satunnaistettiin pariterapiaryhmään (29 potilasta puolisoineen) ja tavanomaisen hoidon ryhmään (22 potilasta). Potilaiden masennusoireilua seurattiin puolivuosittain kahden vuoden ajan.

Terapiamuutos on todennettavissa masennuksen pariterapeuttisessa hoidossa. Pariterapiaryhmän osalta tehtiin havainto, että muutokset potilaan istuntokohtaisesti arvioimassa hyvinvoinnissa (henkilökohtaisesti koetussa stressissä) ennustivat potilaan masennusoireilun vaihtelua.

Sekä potilailla että puolisoilla istuntokohtaiset poikkeamat keskimääräisestä koetusta stressistä istunnon alussa ennustivat istuntokohtaisia poikkeamia keskimääräisestä koetusta terapeuttisesta yhteistyösuhteesta saman istunnon lopussa. Samoin sekä potilaan että puolison istuntokohtaiset poikkeamat keskimääräisestä koetusta terapeuttisesta yhteistyösuhteesta ennustivat istuntokohtaisia poikkeamia keskimääräisestä hyvinvoinnista seuraavalla istunnolla.

Koko hoitosysteemin (potilaan, puolison ja terapeuttien) arvioima hoidonaikainen keskimääräinen terapeuttinen yhteistyösuhteen taso selitti potilaan masennusoireilun vaihtelua tutkimuksen kahden vuoden seuranta-aikana.

Hoitotulokseen vaikuttavina hoitoprosessin välittävinä tekijöinä (mediaattoreina) nousivat esille myönteinen terapeuttinen yhteistyösuhde, terapeuttien ”ulkopuolisuus” suhteessa pariskuntaan ja heidän asioihinsa, terapeuttien kuunteleva asenne ja tapa kertoa omia mielipiteitään sekä terapeuttien luottava suhde pariskunnan itsemääräämisoikeuteen omien elämänasioidensa osalta.

Hoidon tulokseen vaikuttaneina potilaan ja puolison henkilökohtaisina ominaisuuksina (moderaattoreina) nousivat esille valmius muutokseen ja motivaatio saada apua; halu, kyky ja sitoutuneisuus luoda luottavainen suhde terapeuttien kanssa; halu keskustella avoimesti olemassa olevista ongelmista terapeuttien kanssa sekä halu kuunnella toinen toisensa ja terapeuttien mielipiteitä; kyky itsehavainnointiin liitettynä siihen, että ongelmat voitiin nähdä osana omaa elämäntarinaa; tarve muuttaa omaa asennetta ja käyttäytymistä.

Tutkimuksessa nousi esille myös, että puolison mukanaolo masennuksen hoidossa on tärkeää, ja myös puolisot itse hyötyvät masennuksen pariterapeuttisesta hoidosta.

5,00 €
Varasto: 
7