Olet täällä

Äitiys, huostaanotto ja voimaantuminen

Hiltunen, Tarja
978-951-39-6407-8; 0075-4625
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (541)
2015

Lapsen huostaanoton vaikutukset pitkällä aikavälillä olivat myönteisiä. äidit kertoivat siitä sanoen, että ”se pysäytti, jouduin selkä seinää vasten, oli pakko katsoa itseä peilistä”. Tutkimuksessa haastateltiin kaksitoista äitiä, seitsemän heistä kaksi kertaa, vuosina 2004 ja 2008. Huostaanoton jälkeen naisten äitiys kuvautui monin tavoin, esimerkiksi haavoitettuna, luovutettuna, eheytyvänä ja voimaantuneina.

Kokemus pysäytti pahan kierteen

Vanhempien kokemuksista lasten huostaanotoista on vähän tutkimustietoa. Hiltusen tutkimuksessa selvitetään äitien kokemuksia ennen ja jälkeen lasten huostaanoton sekä sitä, millaiseksi heidän elämänsä jälkeenpäin muodostui. Lapset otettiin huostaan äitien päihteidenkäytön, parisuhdeväkivallan, mielenterveydellisten ongelmien sekä lasten oireilujen vuoksi.

Usein syyt olivat asioita, jotka olivat jääneet käsittelemättä. Osalla äideistä päihteidenkäyttö lisääntyi tilapäisesti huostaanoton jälkeen. Osa heistä harkitsi tai yritti itsemurhaa. Toimenpide kuitenkin pysäytti monissa tapauksissa pahan kierteen. Esimerkiksi naisten kokemukset parisuhdeväkivallasta päättyivät lasten huostaanottoon.

äitien menneisyyden traumaattisilla kokemuksilla oli merkittävä vaikutus heidän elämäänsä, naiseuteensa, ihmissuhteisiinsa, äitiyteensä, äitiyden velvoitteista suoriutumiseensa, jaksamiseensa ja lopulta sairastumiseensa.

Kokemuksena voimaantuminen

äitien voimaantumisen taustalla vaikuttivat lapset, joiden tähden äidit ryhtyivät hoitamaan omaa hyvinvointiaan ja jaksamista ja alkoivat työskennellä itsensä kanssa. He halusivat tulla terveiksi riippumatta siitä, tulisivatko he saamaan lapsiaan koskaan takaisin kotiin. Hyvä yhteistyö sijaisvanhempien kanssa mahdollisti äitien kaipaaman osallisuuden lisääntymisen lapsen elämässä. Tätä ihmissuhdetta ei ole huomioitu eikä hyödynnetty biologisten vanhempien tukemisessa lasten huostaanoton jälkeen.

äitien vaikeat elämänkohtalot lisäävät ymmärrystä niistä vaikeista kokemuksista, jotka edeltävät lasten huostaanottoa. Traumaattisista kokemuksista voi toipua ja voimaantumisen polkuja on monia. Erityisesti suhteet omiin lapsiin auttoivat jaksamaan elämässä eteenpäin. Myös terapia, uudet ihmissuhteet, usko Jumalaan ja vertaisryhmät voimaannuttivat ja auttoivat äitejä elämässä eteenpäin.

Voimaantumista hidastavia tekijöitäkin löytyi. Vaikeimman kriisin hetkellä he jäivät koko lailla yksin. Tuen ja avun saaminen jäi liian paljon äitien oman aktiivisuuden varaan. äideistä monikaan ei kokenut saaneensa sosiaalityöntekijöiden eikä omien läheisten myötäelämisen tukea vaikeina hetkinä. äitien tunnelukot, käsittelemättä jääneet kokemukset vaikeuttivat tuen vastaanottamista. äitien voimaantumista hidasti myös huostassa olleiden lasten elämään ilmaantuneet ongelmat.

Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään äitien kokemuksia ja niitä voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä.

Hiltunen on valmistunut psykiatriseksi sairaanhoitajaksi vuonna 1995 Keski-Suomen terveydenhuolto-oppilaitoksesta ja kasvatustieteiden maisteriksi vuonna 2006 Jyväskylän yliopistosta. Hän on ollut Sininauhaliiton palveluksessa vuodesta 1996 ensin aluesihteerinä, vuodesta 2002 lähtien hän on työskennellyt Sininauhaliiton hankkeissa kehittäen naiserityistä puhdetyötä Naisten talon johtajana. Tällä hetkellä Hiltunen toimii lapsi-ja läheistyön koordinaattorina Sininauhaliitossa.

Naisten talon asiakkaina ovat päihdekuntoutujat, naiset, äidit ja heidän lapsensa sekä sijoitettujen lasten vanhemmat. Hiltunen on kehittänyt yhdessä työtiiminsä kanssa päihteiden käytöstä kärsiville naisille heidän tarpeitaan vastaavia toimintoja muun muassa äitilapsileirejä ja ryhmätoimintoja.

20,00 €
Varasto: 
10