Empty

Total: 0,00 €

You are here

"Successful and feminine athlete" and "natural-born fighter"

A discursive exploration of female judoka's identities in Greece and Finland
Kavoura, Anna
978-951-39-7421-3; 0356-1070
University of Jyväskylä.
Studies in sport, physical education and health (269)
2018

Pelkkä naisten kasvava osallistuminen tai näkyvämpi läsnäolo miehisiksi mielletyissä urheilulajeissa, kuten kamppailulajeissa, ei aina riitä haastamaan urheilua hallitsevia seksistisiä ja miehisiä ideologioita. Naisurheilijat päätyvät usein itse tuottamaan uudestaan patriarkaalisia sukupuoli-hierarkioita ja käytäntöjä, Anna Kavoura tiivistää väitöskirjansa tuloksia. Siksi naisurheilijoiden määrän kasvattaminen ei riitä tasa-arvoon pyrittäessä, vaan huomiota on kiinnitettävä myös sukupuolistereotypioiden purkamiseen.

Kulttuuri vaikuttaa naisjudokoiden identiteetteihin

Kavouran tutkimus keskittyi kreikkalaisten ja suomalaisten naisjudokoiden identiteettineuvotteluihin. Hän selvitti, millä tavoin kulttuurinen konteksti muokkaa naisjudokoiden kokemuksia ja identiteettejä.

Kavoura löysi useita kulttuurissa vaikuttavia diskursseja, kuten naisen biologisen huonommuuden diskurssi, ihanteellisen naisellisuuden diskurssi ja sukupuoliroolien patriarkaalinen diskurssi.

Menestyvän ja naisellisen urheilijan identiteetti oli hallitseva nuorilla kreikkalaisilla naisjudokoilla, jotka yrittivät tulla hyväksytyiksi niin judon mieskulttuurissa kuin kreikkalaisessa, patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Urheilullinen menestys ja naisellisuus tuli ilmetä samassa judokassa, jotta ihailu urheilijaa kohtaan säilyi. Nuoret naisjudokat kokivat urheilullisuuden ja naisellisuuden vaateen ristiriitaisena.

Kreikkaan verrattuna Suomessa naisellisuutta ei koettu ristiriitaisena voimalle ja fyysisyydelle, mikä tarjosi enemmän hyväksyntää ja sisäänpääsyn kokemuksia judokoille. Lisäksi suomalaiset naisjudokat arvostivat niitä naisia, jotka tekivät ”kovia juttuja” ja pitivät judoa keinona saada sosiaalista hyväksyntää.

“Nainen on liian pehmeä pärjätäkseen judossa”

Sekä Suomen että Kreikan judokulttuurissa elää voimakkaana stereotypia, jonka mukaan “tavalliset” naiset ovat pehmeitä, passiivisia, hauraita ja sopimattomia huipputason kilpajudoon. Erottaakseen itsensä tästä stereotyyppisestä naiskuvasta, naisjudokat konstruoivat itsensä poikkeusyksilöiksi, joilla on synnynnäisesti miehekkäitä ominaisuuksia, kuten kilpailullisuus, kivunsietokyky ja kyky taistella. Tällä tavalla naisjudokat uusinsivat uskomusta siitä, että judo on luonnostaan miesten urheilulaji, jota suurin osa naisista ei voi harrastaa.

- Kun tällaisia uskomuksia levitetään judoseuroissa, ei ole ihme, että naisjudokoiden määrä on molemmissa maissa varsin kehno, Anna Kavoura toteaa.

Tämän vuoksi urheilijoiden, valmentajien, vanhempien sekä muiden urheilun kanssa tekemisissä olevien pitäisi saada koulutusta tasa-arvokysymyksissä, etenkin siitä, kuinka uskomukset, käytännöt ja kieli luovat sukupuolisyrjintää ja voivat estää naisten urheilu-uralla etenemisen.

 

27,00 €
Stock: 
15