Empty

Total: 0,00 €

You are here

Global and local interactions in football

Comparing the development paths of Finland and Hungary
Szerovay, Mihaly
978-951-39-7313-1; 0356-1070
University of Jyväskylä.
Studies in sport, physical education and health (265)
2018

Jalkapallo on tänä päivänä globaali ilmiö. Vaikka lajia pelataan samoilla säännöillä kaikkialla maailmassa, on lajissa nähtävissä alueellisia erityispiirteitä, mikä tarjoaa kiinnostavia tutkimusaiheita. Suomen ja Unkarin kaltaisia kansainvälisesti heikommin menestyneitä, niin sanottuja perifeerisiä jalkapallomaita, ei ole juuri tutkittu.

Szerovay vertaili Suomen ja Unkarin jalkapallon muutoslinjoja eri näkökulmista globaalissa viitekehyksessä.

- Tutkimustulokset osoittavat, että globaalien ja paikallisten prosessien keskinäiset ja maittain poikkeavat vaikutukset ilmenevät jalkapallomaiden muutospoluissa. Jalkapallon muutos kumpuaa maiden sosiaalisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta ja poliittisesta taustasta. Unkarissa lähtökohtana on ollut maan sosialismin aikainen tapa organisoida huippu-urheilua. Suomessa sen sijaan on ponnistettu vahvasta urheilun kansalaisyhteiskunnasta, Szerovay kertoo.

Suomen ja Unkarin jalkapallo on yhä enemmän integroitunut globaalisti

Vaikka molempien maiden jalkapallo-organisaatiot ovat integroituneet entistä enemmän osaksi globaalia jalkapallojärjestelmää, näyttää tulevaisuuden urheilullinen menestys kansainvälisellä tasolla miesten jalkapallossa haastavalta.

- Osaltaan tämä johtuu siitä, että molemmissa maissa urheiluun käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat rajalliset verrattuna moniin muihin jalkapallomaihin. Toisaalta kansainvälisen menestyksen puutteesta huolimatta jalkapalloilulla voi olla keskeinen rooli maiden urheilukulttuureissa, Szerovay kuvaa.

Aihealueina huippujunioriseurat, pelaajien ammattilaistuminen ja jalkapallostadioneiden kehittäminen

Szerovayn tutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta. Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin historiallis-sosiologisesti Suomen ja Unkarin jalkapallon käytänteitä 1950-luvusta nykypäivään. Toisessa osatutkimuksessa jäljitettiin huippujunioriseurojen toimintaa 2010-luvulla. Kolmannessa tutkimusartikkelissa paneuduttiin huippujalkapalloilijoiden ammattilaistumiseen 1980-luvulta lähtien. Neljännen osatutkimuksen aiheena olivat jalkapallostadioneiden kehittämisen ja hallintokäytäntöjen muutokset 2000-luvulta alkaen. Väitöskirja käsittelee ensisijaisesti miesten pääsarjatason huippujalkapalloa ja poikien jalkapalloa.

Hyötyä jalkapallon moninaisille sidosryhmille

Szerovay havaitsi, että esimerkiksi ”juniorijalkapalloseuralla”, ”jalkapalloakatemialla” ja ”ammattilaistumisella” on erilainen merkitys Suomessa ja Unkarissa. Suurin osa suomalaisten juniorijalkapalloseurojen tuloista kertyy kotitalouksien maksamista erilaisista maksuista. Unkarissa puolestaan jopa 80-90 prosenttia seurojen tuloista koostuu yhtiöiden veroluontoisesi maksamista tuista (TAO-verotus) sekä maan palloliiton rahoituksesta. Pelaajapolku on sekä pitempi että laajempi Suomessa tarkoittaen, että yhdessä ikäluokassa on tyypillisesti useita joukkueita. Unkarissa on pääsääntöisesti vain yksi joukkue ikäluokassaan. Näin ollen huippuseurat keskittyvät ainoastaan kulloisiinkin parhaisiin pelaajiin. Jalkapalloakatemiat ovat tiiviissä yhteistyössä koulujen kanssa. Osa monen seuran pelaajista asuu sisäoppilaitoksissa, joissa koko elämä on organisoitu jalkapallon ehdoin.

Tutkimus lisää ymmärrystä myös jalkapallon kaupallistamisen eri ulottuvuuksista. Väitöskirjassa esitellyt stadioneiden toimintaan liittyvät ratkaisut ja spesifisosaamisen hankintamuodot tarjoavat malleja huippuseurojen toimijoille. Tutkimusaineisto koostui 17 suomalaisen ja 19 unkarilaisen jalkapallotoimijan teemahaastatteluista, media- ja seuradokumenteista.

31,00 €
Stock: 
12