Empty

Total: 0,00 €

You are here

Tavoitteena vahva ja yhtenäinen kansa

Historia ja kieli kansallisen identiteetin rakentamisen välineinä Pätsin aikakauden Virossa 1934-1940
Leukumaa-Autto, Saila
978-951-39-7433-6; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (342)
2018

Viron itsenäistymisestä tuli tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Viron kansallinen identiteetti muokkautui voimakkaasti Konstantin Pätsin aikana. Pätsin autoritaarisen hallinnon toiminta ilmeni Virossa hyvin laajana tieteen, urheilun ja taiteen käyttönä kansallismielisen politiikan välineenä. Kansallismielinen virolaistamispolitiikka kohdistui ennen muuta saksalaisvaikutuksen poistamiseen.

Saila Leukumaa-Autto tarkasteli väitöstutkimuksessaan Viron historia- ja kielipolitiikkaan liittyneitä kansallisia kampanjoita, joihin kuuluivat nimien virolaistaminen ja vanhan kansantaiteen elvyttäminen. Tutkimuskohteena oli virolaisen kansallisen identiteetin rakentuminen ja vahvistuminen Konstantin Pätsin, Kaarel Eenpalun ja Johan Laidonerin johtamassa autoritaarisessa Virossa vuosina 1934-1940.

Leukumaa-Autton tutkimus valottaa Pätsin hallinnon toimintaa ja tuo uutta tietoa niin kansallispoliittisesta toiminnasta kuin 1930-luvun virolaisesta yhteiskunnasta.

- Johdon nationalistisesta näkökulmasta katsottuna yhteisön etu meni usein kansalaisvapauksien ja -oikeuksien edelle. Demokratian peruspilarit työnnettiin syrjään, kunnes kansa olisi ”tervehtynyt” sitä vaivanneesta oman edun tavoittelusta ja hajautuneisuuden tilasta, johon sen katsottiin päätyneen aiemman ääriparlamentarismin seurauksena. Viron johto katsoi, että kansa oli saatava yhtenäiseksi ja vahvaksi, jotta valtiolla oli mahdollisuus säilyä itsenäisenä, Leukumaa-Autto kertoo.

Valtio toteutti kansallispoliittisia hankkeita yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa, mutta hallinto oli viime kädessä se, joka kampanjoita ohjasi. Valtion, tieteentekijöiden ja kansalaisjärjestöjen intressien mennessä yhteen toiminta oli tehokasta ja kaikki hyötyivät hankkeista.

- Käytännössä valtio kuitenkin tuki toimia ainoastaan siihen pisteeseen asti ja siinä laajuudessa kuin ne hyödyttivät myös sen päämääriä. Kansanperinteiden harrastamisesta ja tieteellisestä edistämisestä tuli valtion ohjauksessa historiapoliittista toimintaa, Leukumaa-Autto sanoo.

Kampanjat yhdistivät, mutta myös jakoivat

Nimien virolaistamiskampanjassa tai muissa kielipoliittisissa toimissa ei ollut valtion näkökulmasta kyse viron kielen vahvistamisesta. Tarkoitus oli vahvistaa valtiota yhtenäistämällä kansan, katukuvan ja kartan nimistö. Historiapoliittinen tarkoitus kummankin kansallisen hankkeen, eli nimien virolaistamisen ja kansantaiteen elvyttämisen, taustalla puolestaan oli todistaa virolaisten pitkä kansallinen olemassaolo sekä kyky toimia yhdessä ja hallita itse aluettaan.

- Tästä näkökulmasta katsottuna kampanjat epäonnistuivat, mutta Viro kuitenkin näytti niiden myötä aiempaa yhtenäisemmältä ja vahvemmalta. Virolaisten saksalaisperäisistä nimistä noin 58 prosenttia oli virolaistettu vuoden 1940 alkuun mennessä ja virolaisista yhteensä 80 prosentilla oli virolainen nimi, Leukumaa-Autto kertoo.

Kansalliset kampanjat eivät ainoastaan yhdistäneet Viron yhteiskuntaa. Niistä seurasi myös syvempää poliittista jakautuneisuutta:

- Kansallispoliittisen toiminnan ulkopuolelle jättäytyminen muodostui keinoksi protestoida Pätsin politiikkaa vastaan. Protestoijiin kuuluivat esimerkiksi Viron pitkäaikainen vaikuttava poliitikko Jaan Tõnisson ja hänen ympärilleen muodostunut oppositio, Leukumaa-Autto kertoo.

Vaikka Pätsin kansallispoliittinen toiminta suuntautui pääasiassa saksalaisvaikutuksen poistamiseen, niin virolaisten vahva identiteetti näyttäytyy tänä päivänä erityisesti virolaisten ja vironvenäläisten välisissä erimielisyyksissä ja vironvenäläisväestön kohtelussa.

 

42,00 €
Stock: 
13