Empty

Total: 0,00 €

You are here

Development of sport and school burnout among student-athletes across the first year of …

Development of sport and school burnout among student-athletes across the first year of upper secondary school. Different methodological perspectives
Sorkkila, Matilda
978-951-39-7449-7; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (617)
2018

Matilda Sorkkilan psykologian laitoksen väitöskirjassa tutkitaan urheilulukiolaisten koulu- ja urheilu-uupumusoireiden eli uupumisasteisen väsymyksen, kyynistymisen ja riittämättömyyden tunteiden kehitystä ensimmäisen kouluvuoden aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan oireilun taustalla vaikuttavia tekijöitä.

Tulokset osoittivat, että osa nuorista koki uupumusoireita jo lukion alussa ja oireet lisääntyivät kouluvuoden aikana. Yllättävää löydöksissä oli, että alkuun kouluun liittyvä uupumusasteinen väsymys siirtyi myös urheilun osa-alueelle.

- Vaikuttaa siltä, että nuoret uupuvat ensisijaisesti opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvien paineiden alla, ja tämä leviää vuoden aikana myös urheilun osa-alueelle. Käytännön kannalta tämä on merkittävä löydös. Mikäli oikeaa uupumisen lähdettä ei löydetä, vaan hoidetaan ensisijaisesti esimerkiksi urheilu-uupumusta, vaikka kyse on alun perin uupumuksesta koulussa, voi hoito olla tuloksetonta ja uupumisoireet voivat pitkittyessään kehittyä esimerkiksi masennukseksi, Sorkkila pohtii.

Urheilijoiden ja heidän vanhempiensa korkeat odotukset yhdellä alueella, esimerkiksi urheilussa, suojasivat uupumiselta kyseisellä alueella, mutta olivat yhteydessä korkeampaan uupumisriskiin toisella osa-alueella, esimerkiksi koulutyössä.

- Vanhempien korkeat nuoren osaamiseen liittyvät odotukset koetaan mahdollisesti kannustavana ja ne auttavat ehkäisemään uupumisoireita. Jos odotuksia on vain yhdellä osa-alueella, nuori voi kokea jäävänsä vaille tukea tällä osa-alueella, ja uupuu, Sorkkila pohtii. Vanhempien olisikin hyvä tietoisesti kannustaa kaksoisuraa suorittavia nuoria sekä urheiluun että koulutyöhön.

Tutkimuksessa ilmeni, että nuorten henkilökohtaiseen kehitykseen ja taidonhallintaan liittyvät oppimistavoitteet koulussa ja urheilussa suojasivat heitä kyynistymiseltä ja riittämättömyyden tunteilta samalla osa-alueella, kun taas muiden voittamiseen liittyvät suoritustavoitteet olivat yhteydessä kyynistymiseen koulussa. Urheilulukiolaisten jaksamista saattaisikin tukea, jos opettajat ja valmentajat kannustaisivat oppilaita kohti yksilöllistä kehitystä ja painottaisivat vähemmän kilpailua.

- Vertailu itseen muiden sijaan ja halu kehittyä ja oppia saattavat suojata uupumiselta myös haastavissa tilanteissa, Sorkkila arvioi. Huolestuttavaa nuorten omissa kertomuksissa oli koulunkäyntiin liittyvän väsymyksen lisäksi nuorten kokema vähäinen sosiaalinen aika koulun ja urheilun ulkopuolella ja riittämätön aika palautumiselle.

- Urheilulukiolaiset tarvitsisivat myös vapaata aikaa kavereidensa kanssa, niin kuin muutkin nuoret. Kysymyksen ei mielestäni tulisi olla, miten urheilulukiolaiset voivat hoitaa kaiken, vaan tarvitseeko heidän hoitaa kaikkea, Sorkkila pohtii.

Urheilulukioissa olisi hyvä kiinnittää huomiota nuorten sosiaaliseen tukeen sekä riittävään vapaa-aikaan ja lepoon. Voitaisiin myös miettiä, olisiko urheilulukiolaisten kouluvaatimuksia mahdollista vähentää tai pakollisia kursseja korvata esimerkiksi ajan- ja stressinhallintakeinojen opettelulla.

Väitöstutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joissa käytettiin samaa kuudesta suomalaisesta urheilulukiosta kerättyä urheilulukiolaisten aineistoa, koostuen 391 urheilulukiolaisesta sekä 448 vanhemmasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita erilaisia tutkimusotteita ja menetelmiä tutkitusta ilmiöstä mahdollisimman kattavan kuvan saamiseksi.

 

25,00 €
Stock: 
10