Empty

Total: 0,00 €

You are here

Uupumisesta hyvinvointiin

Työuupuneiden ryhmäpsykoterapeuttinen kuntoutusmalli BALANSSI
Kähönen, Kari
978-951-39-7345-2; 0075-4625
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (607)
2018

Työuupumus on vakava haaste niin taloudellisesti kuin inhimillisesti. Työkyvyn huoltamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita työterveyshuoltoon perinteisen sairaanhoitokeskeisen toiminnan rinnalle.

Kari Kähönen osoitti tutkimuksessaan ryhmäanalyyttisen ja psykodraamamenetelmän toimivan työuupuneiden ryhmäpsykoterapeuttisessa kuntoutuksessa. Lisäksi hän osoitti ryhmäkoherenssin hyväksi mittariksi kuvaamaan kuntoutusprosessin kehitystä ryhmän aikana.

Kähönen selvitti kuntoutuksen vaikuttavuutta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Mittareina käytettiin koherenssin tunteen ja psykologisen hyvinvoinnin muutosta, jotka kumpikin on osoitettu liittyvän positiivisesti terveyteen, mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Koherenssilla tarkoitetaan tunnetta, että elämä on ymmärrettävää, hallittavaa ja merkityksellistä.

Ryhmäanalyysi on perinteinen ryhmäpsykoterapiamenetelmä, jossa työskentely tapahtuu piirissä keskustellen. Psykodraama on puolestaan toiminnallinen menetelmä, jossa työskennellään kuvia, esineitä, draamaa ja kehollisia harjoituksia käyttäen. Kummassakin menetelmässä oli kaksi ryhmäohjaajaa jokaisessa ryhmässä. Jokaisessa ryhmässä oli seitsemän tai kahdeksan osallistujaa.

Ryhmäprosessia seurattiin ryhmäkoherenssin, eli terapiaryhmä on ymmärrettävä, hallittavissa, tukea antava ja merkityksellinen, muutoksilla. Muutoksia mitattiin ryhmäprosessin aikana ja kuuden kuukauden kuluttua sen päättymisestä. Kuntoutus koostui 16 terapiapäivästä ja seurantapäivästä 6kk kuluttua. Osallistujina oli yhteensä 92 valtionhallinnon uupumusoireista työntekijää, joista 30 oli verrokkeina ja 62 osallistui ryhmäkuntoutukseen. Ryhmäkuntoutus toteutettiin vv. 1999-2001.

Koherenssin tunne vahvistuu

Tulokset osoittivat koherenssintunteen vahvistuvan ryhmäkuntoutuksessa merkittävästi enemmän kuin verrokkiryhmässä. Psykodraamaryhmässä vaikutus tulee nopeammin kuin analyyttisessä ryhmässä, jossa vaikutus tuli esiin vasta puolen vuoden jälkeen. Lopputuloksessa ei ollut eroa menetelmien välillä.

Psykologisen hyvinvoinnin osalta tutkimus ei osoittanut eroa verrokkiryhmän ja kuntoutusryhmien välillä, kaikissa ryhmissä tapahtui positiivista muutosta seurannan aikana. Ryhmäkoherenssin muutokset kuntoutusprosessin aikana olivat positiivisessa yhteydessä yksilölliseen koherenssin tunteeseen.

Balanssin merkitys työterveyshuollolle

Balanssi osoittautui vaikuttavaksi työuupuneiden terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi kuntoutusmalliksi, joka soveltuu käytettäväksi työterveyshuollossa varhaiskuntoutuksessa. Avokuntoutusmenetelmänä se säästää laitoskuntoutusmenoja eikä työhön tule pitkiä poissaoloja. Ryhmämenetelmänä se säästää asiantuntijaresursseja ja mahdollistaa suuremmat osallistujamäärät. Ryhmämenetelmän etuna on myös osallistujien oman vertaiskokemuksen ja -kannustuksen käyttöön saaminen yhteisen tavoitteen hyväksi.

 

22,00 €
Stock: 
10